Selaat arkistoa kohteelle #visitsaaristo.

Stora Halsö Inkoo

8.8.2018 Yleinen

Yö oli viileä. Siksipä nukuttiinkin pitkään.

Eikä aurinkokaan ollut kallion takaa päässyt cabiinia lämmittämään vielä tuossa vaiheessa liikaa.

Mutta ei hätää, tilanne korjaantui nopsaan.

 

Tosin, olimme jo tuossa vaiheessa olleet liki pari tuntia kiinni Stora Halsön laiturissa.

Pääsin pitkästä aikaa grillaamaan. Joko paikkoja, missä grilliä ei ole ollut, tai suurin syyllinen on ollut kuivuus, eli metsäpalovaroitus.

Puita oli tuotu lisää sitten viimekäynnin.

 

Naudan jauhelihasta pihvit tirautin ilman sen kummempia kommervenkkejä.

Keli oli parin muka koleamman päivän jälkeen tullut taas helteiseksi.

Kun kavuttiin kallioita ylös kuvatakseni Mavicilla saarta toiselta puolen, hiki meinas tulla.

 

Saunan varasin myöskin.

nii, puita oli seinustatkin täys.

Kätevät nuo sadeveden kerääjät, tai siis suojat. Joku lyijypitoinen, tai raskas kuitenkin, nauha harson reunoissa. Eipä tuuli vie mennessään eikä havunneulaset tai ökit täytä saaveja.

Saunalle vievä polku oli kuin suoraan ”mummolasta”, varsinkin tämä loppuosa.

Ihan lapsuus tulee mieleen.

Löylyt on ihan mahtavat saunassa, yksi parhaista.

Eikä saunasta näköalakaan hassumpi ole, näin veneilijän vinkkelistä katsottuna.

 

 

 

Tultiin Vuori-Kattilaan

28.7.2018 Yleinen

Löydettiin paikallisten runsaasti käyttämä saari, Vuori-Kattila.

Kun Naantaliin päin tästä mentäis, alkaa vedet samenemaan, jote sieltä mökkiläiset käyvät uiskentelemassa täällä, melkein kuin ulkomerellä, heidän mielestään.

Upeaa täällä on. Tänään on luvattu melkoista itätuulta ja siksi hakeiduttiin tämmöeseen suojaisaan lahdukkaan.

 

Tätäkin paikaa ennakkoon katselin kartoista sekä tietty sateliittikartasta.

Ja juurikin niin hyvä ellei parempi mitä ymmärsin.

 

 

Kalliokiiloilla saatiin kiinnittää liinat ja köysi.

Sai jonkin verran hakea halkeemia johon pystyi kilkuttelemaan kiilat.

Sitten lähettiinkin tutustumaan saareen.

 

 

Kivaa metsikköä ja ompa konkeloakin.

Ja tuonne länsikärkeen kun päästiin, olikin kaadettu lipputanko.

 

Uimaan tullut perhe selvitti meille, että tätä saarta käytti ennen joku pursiseura. Heidän on siis tuo merkin antoväline.

Rannassa on myöskin kiinnityskoukkuja, mutta ne oli tuolla tuulisella puolella. Lisäksi oli parikin tuollaista punaista tangon pätkää, kuin rajapyykkejä??

 

Täällä tuulee jo jonkin verran, mutta illaksi on luvattu jopa 10 m/s E.

 

Me ollaan kiinni täällä länsirannalla.

Tarkoitus olisi olla parikin yötä täällä, ellei tuulen suunta ratkaisevasti muutu.

Illaksi on tännekin, kuten koko lounaissuomeen, luvattu vesisadetta. Se tulee kyllä tarpeeseen. Luonto on rutikuiva.

Voipi olla, ettei tänäänkään nähdä kuuta.

Itään ja samalla lähemmäksi Maijan saarta

22.7.2018 Yleinen

Herättiin tavanomaista aikaisemmin. Tuuli oli kääntynyt 180 astetta, kuten olin epäillyt sen sekevän, mutta en sen voimakkuutta. Siispä pikainen aamupala ja liikkeelle.

Pohjoisimmassa päässä väylän ohittaessa viimeiset luodot, on molemmin puolin kummelit, joissa on keskellä aukko. Varmaankin aikoinaan niihin on tuotu myrskylyhdyt, koska aukot ovat aivan pohjois-etelälinjassa, kuten väyläkin. Toimi majakkana hyvin, jos näin oli menetelty. Hienoja joka tapauksessa.

Kalliot täällä päin hyvin hioituneita, liekö tuuli ja allot, vai jo jääkausi vaiko kaikki yhdessä. Mitäpä minä sitä murehtimaan, hienoja ovat.

Mökki oli rakennettu enempi kuin paljaalle kalliolle, eikä oltu , ainakaan silmin nähden, vaijereille kiinni, kuten oli Lofoteille.

On tuossa kuitenkin meren selkää, mistä puhkua. Kun viivaimen vetää, niin taitaapi osua Uumajaan.

 

 

Tällaisia kallion muotoja en ole ennen nähnyt, siis näin paljon.

Tuntuu, että vois mennä silittelemään, niin sileitä ovat.

Tuostä pikkaisen matkaa eteen päin, oli melkoinen mökkikylä, ja niiden vieressä niin vierasvenesatama kuin hotellikin.

Hamnsundenits Gästhamn, nro 1140.

Jännästi taloissa savupiiput ulkopuolella nurkassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei tarvinnut ajaa tästä kapaikosta kuin pari mailia, ja saavuttiin vinkkinä saatuun Silverskäriin.

Pikkasen joutui hakemaan rantautumispaikkaa, mutta löydettiin kumminkin.

Tuuli tuli etelästä, joten tuo pikku luoto suojasi hyvin.

 

Täällä ei sitten joka paikassa enää ollutkaan ”posken”pehmeää kalliota.

Portaita sen sijaan oli.

Tiedettiin, että alkupäivästä voi olla ohiajajia, mutta mitäs sitten.

Laitoin sen verta huolellisesti kiinni, että ohiajaien allot kestetään, ainakin kiinnitykset kestää.

 

 

 

 

 

Niitä sitten riittikin. Onneksemme kaikki eivät olleet ihan yhtä aikaa liikkeellä.

Tämä (alla) taitaa olla paikallisen yrittäjän paatti, joka kuskaa turisteja ulkomerelle, ainakin näytti vähän siltä. Tässä saaressa on matkailutila, joka järjestää yrityksille ja miksi ei tava-ihmisillekin, ihan mitä vaan, mitä täällä voi tehdä: sukelluksia, kongressia, kokousta, metsästystä, kalastusta jne. Paikan erikoisuus on mm että ovat ”haudanneet” shamppanjapuolloja mereen. Innoituksen moiseen olivat saaneet Vrow Maria-hylystä. Siellä kun kuohujuoma, Veuve Clicquot, oli säilynyt melkein 200 vuotta juomakelpoisena. Vuonna 2011 he upottivat ensimmäiset shampanjat 4 asteiseen veteen. Pitäisi kuulemma olla vuoden ympäri tuo lämpötila. Syvälle pitää laittaa, koska esim Utössä oli mitattu 11 metrin syvyydessä 11 asteen lämpöjä muutama vuosi sitten. Voisin veikata menestystä tuolle kuohuvalle. Aina löytyy niitä hulluja, jotka ovat valmiita maksamaan tuollaisestakin erikoistuotteesta. Tiettävästi missään muualla ei, vielä, moista tehdä. He ovatkin nimenneet tuotteen – Havets Champagne! –

Pienen lenkin ja tirsojen jälkeen heräsin ja ihmettelin, aaltoja eri suunnasta. Oli tuossa vaiheessa vielä punkassa ja samalla kuulin vaimean töms…

Pomppasin ylös ja keulaan. Tuuli oli uhmannut kaikkia ennusteita jä kääntynyt 180 astettä, pohjoiseen. Meillä veneen etelän puolella laakea kivi, johon keula oli sivusta pehmeästi ottanut. Ei auttanut, kuin kiinnitykset irti ja paikan vaihto. Jäi käymättä tuolla tilalla, joka on saaren etelän puolella.

Pikainen vilkaisu karttaa ja viisi mailia lähemmäksi huomista kohdetta, löytyi saari, johon ekalla yrittämällä saatiin ankkuroitua. Skabbholm.

 

Kun päästiin tänne, täällä tuulen suunto oli etelästä, kuten pitikin.

Pikähän peijuuni sai aikaan edellisessä tuon ihmeellisen eron tuulen suunnassa.

Ei ollut edes mitään matalapainetta tai vastaavaa????

Josko saan viellä illan kuvia ??

 

auringonlaskua ja muutakin

14.7.2018 Yleinen

Kytätessäni auringon laskua, kuului aikamoisen dieselin jyrinää lähistoltä. Hetken päästä selvisi, ja selviaa sinullekin, kun videon katsot, mikä aiheutti se jyrinän.