Selaat arkistoa kohteelle #visitrövaren.

Kavereiden kanssa saareen lounaalla.

30.8.2018 Yleinen

Oltiin katsottu päivä, joka sopisi kaikille, siis ketä olin pyytänyt mukaan, meriretkelle.

Olemme jo muutaman kesänä käyneet näissä lähisaarissa ja nyt saatiin matkaan vielä yksi uusi mukaan, Jussi. Itse asiassa meillä sattuu olemaan yhteisiä tuttuja kaukaa menneisyydestä. Kun kerran merellä ollaan, oli puhe veneistä, kuinkas muuten, ja siinä yhteydessä kävi ilmi nämä ”vanhat” tutut.

Nyt olemme kuitenkin Rövarenissa. Ja jotta ruoka maistuisi paremmalta, piti ”poikia” hiukan kävelyttää. Eli saaren ympäri, ei sen enempää.

Isävainaa sanoi aikoinaan, että kun on tatpeeksi nälkä ja ulkoilmassa, pienet kivetkin maistuvat hyvältä, kunhan malttaa kypsentää riitävän kauan.

Kun levitin nuo foliot jokaisen nenän eteen, tuli ilmiselvästi pieni epäilys ukkojen kasvoille.

Ja sitten kun vielä aloin kuoria selleriä, epäilys senkun lisääntyi. En nyt viitsi mainita, kuka oli ehkäpä skeptisin tällaisen ruuan suhteen.

 

Paloitellut juurekset foliolla odottaa käärimistä kasaan. Ja ilmeet edelleen paljon puhuvat.

Masi oli ylimmäinen tulentekijä.

Kun foliokääreet saatiin hiiloksille, alkoi muutkin heräilemään, sen verran vissiin kurni jo mahanpohjissa.

Tunnin kun olivat tuossa olleet, oli aika laittaa maksaviipaleet halsteriin ja tulille.

Kun maksapihvit oli paistettu ja kääreet viety pöytään, osa söi foliolta, tai kaatanut sisällön lautaselle ja näytti joku maastakin juureksia noukkivan. Vapaa maa, vapaat tavat ; – )

Vaikka nyt pikkasen kenkin, niin aika hyvää oli.

Eivät olleet ukot nyyttijuureksia ennen saaneetkaan. Varsinkaan saaressa.

 

Aika hiljaseksi meni porukka, kun evästä ääntä kohin laittoivat.

Ja näköalahan tässä kohdin on myöskin hieno. Mutta sen näkee vasta tuolla videolla.

Kun mahat saatu täytettyä, olikin kahvin vuori.

Sehän tehdään perintetä noudattaen, pakissa.

 

Masi tiesi tarkkaan, kauanko pakilliseen vettä menee aikaa kiehumiseen. Minäkään en sitä tiennyt, vaikka paljon tiedänkin 😉

Se oli tasan 13 minuuttia.

 

Tässä kohdin olin näyttänyt Ekille, kuinka säikytetään porot pohjalle.

Masille olin tempun näyttänyt jo viisi vuotta aikaisemmin.

 

Pullaa en ollut leiponut, sen oli Fazer tehnyt.

Hyvää se oli sekin.

Niin oli tämäkin rattoisa päivä vietetty raikkaassa meri-ilmassa.

Toivottavasti lähtevät uudemman kerran mukaan.