Selaat arkistoa kohteelle #visitporkkala.

Stora Svartö 5-6.9.

5.9.2018 Yleinen

Vaikka keli olikin pivinen, päätettiin lähteä paremman puutteessa merelle.

Pitkästä aikaa Stora Svartö. Eikä ollut ruuhkaa.

 

Ja perille päästyämme, näytti luonto parhaat puolensa.

Voisko enää enempi toivoo ??

Sitten tapahtuikin sellaista, jota en ole eläissäni kokenut.

Minkki mennä viipotti meistä välittämättä pätkääkään.

Jotain siinä oli muutakin outoa.

Häntä oli oudon karvaton, varsinkin heti mistä lähtee ”kasvamaan”.

Saatiin seurailla veijarin touhuja enempikin.

Video on kännykällä kuvattu, joten laatu sen mukaista. Lähinnä oli kapula väärin kädessä, pystyssä!!!!

 

Ruokaa kun tein, vilisteli kaveri milloin missäkin.

Nyyttijuureksia, jotka ei meinannu tällä kertaa kypsyä lainkaan, sekä grillattua maksaa. Nyt  sain palana, joten saatoin tehdä paksumpia viipaleita.

Kun viimein juureksetkin kypsyivät, oli odottaminen palkitsevaa, ainakin mahan mielestä.

Kelpaa näissä maisemissa ruokailla.

Ja miks’ei istuskella täydellä vatsalla pidempääkin.

Ja vaikka ei vatsakaan olisi täysi, kelpaa silti.

 

 

Puoli saarta kierrettiin, joten saatiin näkymää ulkomeren puoleltakin.

Ei nääkään näkymät hullumpia ole.

 

Takaisin kun tultiin, törmättiin toiseenkin erikoisempaan näkymään. Ja ihan vahingossa.

 

Hämähäkki oli saanut jonkin moisen örkin kiinni ja yritti nyt paketoida sitä, ettei vaan päivällinen karkaisi.

Seurattiin liki tunti, mutta valmista ei tullut muuten kuin meille kipeät niskat, sen verran korkeelle jouduttiin tuijottamaan.

Hämärähän melkein kerkes tulla.

 

Räpsäsin aikani kuluksi ”peilikuvia”.

 

Oikeanpuoleinen on zoomattu aika kaukaa, joten voipi olla rakeinen, varsinkin kun pikseleitä on joutunut pienemmäksi ruuvaamaan, että huolivat tänne plokiin.

Muutaman kerran virvelin jatkeena olevaa mepsin lippaa uitin ja yllätyin, kun kalan sain.

Saalis ei ollut kovin iso. Lippa on nroa 2, joten oisko affena ollut peräti 15 senttinen.

Siitä varmaankin juontuu sana sintti ??

Pääsi kasvamaan.

 

Kun aurinko viimein lasku horisonttiin, oli ihan pakko…..

 

Alkuperäiset ovat noin viiden megan kuvia.

 

 

 

 

 

 

Huomiseen.

 

www.top10matkatarjoukset.com

Bylandet ja suojaa

11.8.2018 Yleinen

Näpsäisin ensimmäisenä yönä kohti Helsinkiä ja sen valoja kännykällä kuvan.

Yllättävän valovoimainen on Samsungin kamera.

Säätieteilijät olivat luvanneet jo perjantai-illaksi navakoituvaa tuulta ja sen olivat noteeranneet myös muut veneilijät.

Normaalisti niin rauhallinen pohjoispuoleinen ranta alkoi täyttyä veneistä.

 

Tämä oli siis lähtötilanne torstai-illalla.

Näiden jo kiinnittyneiden lisäksi pari muutakin kauempaa ”tiiraili” mahdollisuutta rantautua tänne, mutta luopuivat todettuaan loivan ja liukkaan kallion olevan heille epämiellyttävä riskitekijä. Siinä helposti joutuu kallion ja veneen väliin tahtomattaan. Lisäksi yrittäjät omasivat sen verran syväyttä, että ois jäänyt keula parin metrin päähän rannasta.

Meitä eivät haitanneet muut, me elettiin ihan omaa elämää.

Ensimmäisen kerran näen moisen asian. Joku oli tehnyt ”autiokämpät”, eli laittanut valmiiksi pilkkeet, ei muuta kuin rikkitikkua siihen. Mahtavaa, tämmöistä lisää.

 

Tietenkin saari piti kiertää, pariinkin otteeseen.

 

Meinasin saada aalloista hienoja kuvia, vaan tuulen suunta oli pikkaisen liikaa lännen puolelta, että pursiseurojen ”valtaamat” saaret plokkasivat aallot pois, joten vähän tynkäaaltoi tuli.

Vaikka monesti tätä saarta ollaan kierretty, en muista tämmöistä kallion väriä nähneeni.

Näytti vähän kuin ois ollut lahonnutta puuta kallion sisällä.

Rapautunutta kiveä se kuitenkin on.

 

Oli joltain vissiin ruuan tähteitä pudonnut pöydän alle. Vahingossa huomasin, kuinka kärpäset innokkaina pyöri sen kimpussa.

Yksi oli vissiinkin pyhäkamppeisiin sonnustautunut, kun noin värikäs oli.

Se ei paljon muista noteerannut, vaikka ne sen yli välillä käveli. 

Siinä istuessani lenteli perhonen ympärilläni. tarpeeksi kauan kun maltoin kytätä, sain siitä kuvankin.

Lajia en tunne, mutta hieno se on.

Nokkosperhonen se ei mielestäni ole??

Googlen ihmeellinen maailma kertoi tuon olevan Neitoperhonen.

Ennen oli kuulemma harvinainen Suomessa.

 

Vähän ennen auringon laskua ihmettelin Espooseen päin olevaa ”pilveä”.

Sanoinkin purkkarin kipparille, että palaakohan tuolla jotain.

Todettiin vaan, että varmaankin matalla oleva sadepilvi.

Ei ollut sadepilvi.

Siellä oli vene syttynyt tuleen keskellä selkää. Kippari oli kuulemma hypännyt mereen ja uinut läheiselle luodollo, josta hänet oli noukittu pois. Vene tuhoutui täysin. Oudoksi tämän tekee asia, että oli uudehko perämoottorilla varustettu vene.

Kuva ei ole minun ottama, joten toivottavasti sen ottaja ei vedä tästä hernettä nenään.

Mistähän saanut kipinän, kun noin kävi ???

 

Tässä sitten pieni kuva-arvoitus.

Kuvaa ei siis ole manipuloitu mitenkään, vaan on ihan kännykällä otettu.

Saapi kommentoida ja ehdotella näkemystään, kuin tämä on otettu.

 

Tarkoitus oli alun alkaen lähteä kotiin maanantaina tai viimeistään tiistaine, mutta nyt tuulet kääntyvät pohjoisen puolelle, ja tämä paikka ei ole turvallinen silloin, joten todennäköisesti kotuidumme jo sunnuntai-iltana.

Se jääpi nähtäväksi.

 

toinen päivä ja tultiin Ösrta Styrskäriin

7.7.2018 Yleinen

Pilvetön taivas aamulla, joka muuttui poutapilviseksi, lämmintä 20-22 asteen hujakoilla ja tuulta 7-8 m/s luoteesta.

Aamupalan jälkeen päätettiin vaihataa maisemaa, ja mennä semmoiseen saareen, johon todennäköisesti muita ei tule.

Ei ollut pitkä matka körötellä tänne, vain pari mailia.

Tämä on oikeestaan suoraan etelään Stora Svartöstä, laivaväylän eteläpuolella.

Keulan kiinni saaminen oli haasteellinen, kun ei tahtonut kalliokiilat pysyä minun määräämillä paikoilla. Piti yksi köysi vielä varmistukseksi laittaa.

Kyllä kelpaa olla, ”lomamatkalla”

Saari on mitä upein. Kas kun en aiemmin ole hoksannut moita ”paratiisia” 

 

 

 

 

 

 

Heit miten piti lähteä tutustumaan saareen.

 

Itään päin näköalaa ja lännessä päin näkyy Mäkiluoto.

 

Konkeloita on täälläkin. Ihmettelinkin, että ylipäätään on puita. Voi vain kuvitella, kuinka syysmyrskyt koittelee tätäkin saarta.

Kiinnitti myöskin huomiota veden puhtauteen. Heti kun tulee ulkomeren puoleel, on toisi kirkas vesi. Ja ennen kaikkea, rakkolevä voi täällä nyt hyvin. Ei tietoakaan levärihmastosta, jota muutama vuosi sitten oli paljon ja oli muuten edellisessä satamassa edelleen.

Pitäis olla polasisoiva suodin, että näkyis paremmin, vaan kun ei ole.

 

Laitan illemmall lisää kuvia ja videoo.

Pysykää kanavalla.

 

 

Sarza2 lähtee lännen matkalle

6.7.2018 Yleinen

Päästiin viimeinkin perinteiselle ”lännen” reissulle. Vielä ei tarkkaan ole päätetty, minne asti, mutta Maarianhamina saattais kiinnostaa.

Illalla oltiin jo pakattu valmiiksi ja oltaiskin lähdetty jo eilen, mutta kun sataa ropisteli vähän väliä.

Kaupan kautta veneelle ja menoksi.

Siinäpä lähtölukemaa.

 

Pyörähdettiin Bylandetin kautta, mutta tuuli kävi ikävästi paikkoihin, joihin olisi voinut rantautua. Siispä suuntasimme suojaisaan Stora Svartö:hön. Eikä ollutkaan montaa venekuntaa paikalla.

Maisemathan ovat lukioilleni tututtuja, silti otin ilmoista kuvaa.

Kävivät satamamaksun oikeen perimässä. Tällä kertaa 13.-€ elikkä 30% hinnan korotus. Onhan toki laituri, ja hyväsellainen, mutta keittokatoksen poot voisivat olla muutakin kuin parimetrisiä tukkeja. Niillä vehkeillä, mitä sieltä löytyy, on aika jobi saada klapit aikaiseksi. Vaikka meillä onkin suht hyvin varustettu vene, puuttuu pokasaha sekä moottorisaha. Pannaanpa hankintalistalle.

 

 

 

Jännän näköinen kelo, oisko ”pikkasen” käännetty?

Nyt kun vettäkin on sadellut, alkaa puutkin viheriöimään, tosin, ei kaikki. Osalta kyllä tää vuosi meni.

 

 

 

Kaunisat edelleen on.

 

 

Katsotaan, mitä tuleman pitää.

 

 

 

Innostuin eläinmaailmasta ja pikkasen maisemistakin