Selaat arkistoa kohteelle saaristo.

Bodön kautta Västerlandetiin

15.7.2018 Yleinen

Oikotietä pitkin hissukseen ajeltiin Bodö:hön. Lahdukka oli pikkasen matala ja kasvustoa lainehti siellä ja täällä. Ruokailu kuitenkin suoritettiin siellä. Haikailtiin molemmat, että kun ei täällä oikeesti voi uida, edes kastaa itseään.

Maisemat oli Mavicin silmin katsottuna upeat, me ei niitä ”livenä” nähty, kun ei maissa muuten käyty, kuin kiinnitykset ja niiden irroitukset.

 

Ankkurikäysikin oli sitten pikkasen limanen, kun sain sen ylös.

Tästä käynnistä ei paljon jälkipolville ole kerrottavaa.

Varmaankin toisella puolen niemeä olisi ollut ihan jees.

Sen sijaan tämä Vesterlandet on paratiisi. En ymmärrä, miksei suorilta tänne tultu.

Ollaan oltu tässä saaressa ennenkin, mutta silloin pohjoipäässä.

 

Vesi oln sen verran puhdasta, että pienen lenkin jälkeen molemmat pulahti sinne.

Kylläkin eri aikaan.

 

 

Täällä on tuommoin pieni lampi, joka ilmeisesti täyttyy enempi merenkäynnin aikaan saamisen tuloksena, kuin esim sadevedestä.

Se on noin metrin meren yläpuolella.

 

Kasvillisuus on tyypillistä ulkosaariston lajistoa.

Matalaa katajaa ja jonkin sortin kanervaa tai jotain, saman tyyppistä kuin lapissa tuntureilla.

 

Tuo pyörä ei käsittääkseni kuulu alkuperäiseen kasvustoon.

Joku oli vetänyt isommankin herneen nenäänsä.

 

 

 

Kallioissa on mita merkillisempiä muitoja ja värejä.

 

Melekin Englannin lipunkin on Luoja tänne värkänny.

Aika mageen näköinen.

 

 

 

 

Päivän upee videoo Västerlandetista

 

Grytskärin seikkailut jatkuvat

11.7.2018 Yleinen

Aurinko helli meitä tänää todellakin.

Paikan vaihto ja täysin plägä, edelliseen kävi pieni tuulen vire.

Söimme itsemme aivan ähkyiksi, joten meni pikkasen henkeä vetäessä.

Lähelle pöllähti jossain vaiheessa purkkari, joka ei syystä tai toisesta pitkään viihtynyt lahdukassamme.

Läksimme kuitenkin vähän myöhemmin lenkille. Saaren länsipäässä on pieni kalliokieleke, johon oli jossain vaiheessa tullut vene ja sinne asti päästyämme, juttelimmekin heidän kanssaan aika tovin.

Olin ajatellut, että radiossa, telkkarissa sekä netissämme jotain häikkää, kun on huonot yhteydet, mutta tapaamamme naapurit valittivat aivan samoista ongelmista. Eli, aluella nyt vaan sattuu olemaan hyonot kentät.

Tässäpä pieni pläjäys heidän veneestään.

Näköalat rupattelupaikalla oli oivallinen.

 

Näitä muurahaisten valtateitä oli tässä saaressa monessa paikkaa.

Tässäpä pientä havainnointikuvaa.

 

 

On ne merkillisiä otuksia, kun oikeen valtatiet raivaa.

 

 

Tämmösen vastavalokuvan otin, kun mielestäni tuo meri välkkyy niin hienosti, mutta ei taida välittyä oikea ”tunnelma” tästä otoksesta.

 

Siitä jatkettuamme, olikin maasto pikkaisen haasteellisempaa. Lopulta kävelimme ohi kohdan, josta olisi pitänyt mennä saaren poikki välttääksemme mökit, jotka saaren itäpäässä ovat. Mutta mepä melkeinpä törmättiin ensin päärakennukseen ja myöhemmin saunaan. Saatiin sitten mustikan varpujen seassa tarpoa tovi, ennen kuin päästii paremmalle polulle, joka toi meidät sinne, minne tavoitteemme alun alkaen oli, Sarzan luo.

Pysykää kanavalla.

Tarinat eivät lopu tähän, vaan huomenna jatkuu……

Viereiseen saareen, Grytskär

11.7.2018 Yleinen

Koska tuuli eilen osui ikävästi Sarzan kylkeen, päätettiin vaihtaa lahdukan toiselle puolen ja samalla vaihtyi saari, Grytskäriin siispä päädyttiin.

 

Itseasiassa, tätä ensin katsottiin, mutta täällä oli silloin vene, joka tosin lähti pois, mutta emme silloin viitsineet vaihtaa paikkaa.

 

 

 

Nyt viitsittiin.

Oikein mukava saari tämäkin. Puolet jo heti kierrettiin, jo toinen puoli sit illemmalla, ettei ihan urakkahommiksi mene.

Videossakin näkee tän leväongelman.

 

 

Nyt tää on vähän niinku sinivihreätä ja näkyvyyttä puolisen metriä, kun vois olla liki parimetriä ilman levää.

 

Sarzan keulan puolella kallion toisella puolella oleva lahdenpohja on aika lohdutonta katsottavaa.

Puuroa.

 

 

Tuossa lahdukan rannalla oli parikin pääkallon puolikasta. En vain tunnista, minkä eläimen.

 

Kala tuo ei ainakaan ole ollut kun ei hampaita ole, siispä ilmeisesti joku lintu ?

 

 

 

 

 

Pysykää kanavalla, illemmalla kuvia lisää.

Mavicin ulkoilutusta

6.5.2018 Yleinen

Venehommilta kerkesin tänään käväsee Suvisaariston kärjessä.

Nää on aika pitkiä otoksia, joten jos tuntuu, että on kiire jonnekin, niin sit on kiire.

Näissä kuvissa kuiteskin meikeläisen hermo lepää …

 

 

Tänään 16.1.-18 Suvisaariston eteläkärjessä

16.1.2018 Yleinen

Matkalla saaristoon.

Käväisin fiilistelemässä vanhoja paikkoja. Läheskään joka paikkaan ei enää pääse, kun ovat peijakkaat rakentaneet taloja.

 

Tuossa oikealla puolella oli pusikko, lepikko, jossa venettä pidettiin muutamana syksynä.

Nyt siinä on talo ja sen aita.

Nytkin lahden pohjukat ovat jäässä, tämä jäätyy viimeisinä paikkoina, mihin autolla pääsee. Eikä ollut laituria, oli vähän lyhyempi kivijalka vain.

 

Ei meinannu osata enää kulkea alueella.

Tiet ovat pääsääntöisesti kylläkin samoja, mutta kun on tullut uusia taloja, niin maisema muuttuu.

 

Mutta meri on ja pysyy.

 

 

 

Jos pakkaset jatkuu, ei pysy tämäkään ranta kauan sulana, nyt jo melkoista kohvaa ihan rannan tuntumassa.

 

 

 

 

 

 

 

Ja etelätuuli oli aika rivakkaa, semmoista 13 – 15 m/s

Tuolla ulkona merkitsevä aallon korkeus kuvien ottohetkellä oli n parimetriä ja suurimmat mitatut 4 metrisiä.

 

Poijut olivat saaneet ”vaatteet”.

Kivan näköisiä tötteröitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Mageet oli tyrskyt tuolla kaukana, ehkäpä kilometri matkaa.

 

 

 

Ja tämä sit läheltä Ylen rantaa, Lilla Bodö.

Tuosta menee väylä Suomenojalta suoraan ulos.

 

 

 

 

 

Lähempänä rantaa ja laitureita, oli jo meri kantensa saanut.

 

 

 

 

 

Ja kohvaa oli, mihin aallot pääs ”sotkemaan” jäätymisen.

 

 

 

 

Tuossa ei sitten luistelu onnistuisikaan.

Mutta suojaisammat lahden pohjukat, ne oli aivan peilikirkkaita.

 

 

Luo oma blogisi helposti ja nopeasti
Simplesite.com 

 

Uudet kujeet

10.7.2017 Yleinen

Aamulla ensimmäiseksi ihailemaan, miltä näytti kaiteet yön jälkeen.

Kyllä noita kelpaa näyttää ja jopa kertoa, etää ihan ite tein. Jopa yllättävänkin lakkamainen pinta. Huomiseksi luvattu sadetta, joten saapi nyt jäädä väliin uusintakäsittely, kas kun pressu pitää saada alas, jolloin voipi tuulessa hieroa rikki pehmeän pinnan.

Eiköhän näitä kauniita päiviä viel tälle kesälle osu ??

Sitten olikin paikan vaihdon vuoro.

Ensin meidän piti mennä Birsskäriin, nro 842, mutta matkalla päätettiinkin vaihtaa kohdetta ja päädyttiin muutama maili lännemmäksi, Stora Hästö:hön, nro 846, jossa emme ennen ole olleet. Birsskärissä sen sijaan viime kesänä kävimme.

Mukava saari. Suojaisa matalahko lahti, vain lännestä käyvä tuuli sopii tähän. Luontopolku, joka on hyvin merkitty, paitsi me ei pysytty merkeistä huolimatta polulla, vaan ”eksyttiin” eteläpuolella saarta pois siitä, saaden kylläkin hienot näköalat eteläiselle saaristolle.

 

 

ensin lounaaseen ja sitten kaakkoon.

 

 

 

 

 

 

kyllä täällä silmä ja mieli lepää.

 

Mutta matkalla tänne ”huipulle” kiinnitti eritystä huomiota puusto. Isoja alueita lehtipuuta ja mikä kummallista, minusta, haapaa on paljon.

Empähän ole ennen törmännyt moiseen saaristossa. Kaippa se on niin, että siksipä meidän saaristomme on niin rikasta, kun se muuttaa muotoaan koko ajan, riippuen millä alueella olet.

 

Siinä oli lenkin jälkeen hyvä huilata. Kelikin kun sattuu oleman ihan kohillaan.

 

 

 

Sitten pitikin alkaa ruuantekopuuhiin. Puita oli, ne oli sahattu pieniksi pätkiksi ja oliva kuivaa koivua. Esimerkillistä toimintaa. Pilkkoa piti itse. Työväline sitä varten oli minulle outo, mutta harvinaisen toimiva, ottaen huomioon, että ei ole Fiskars.

Tuo renkula varressa, lähellä päätä, oli oiva ratkaisu. Ei päässyt luiskahtamaan liian lähelle terää. Empä ole ennen tällaista tavannut.

Tässä saaressa onkin paljon, mitä minä en ole nähnyt tai kokenut. Oppia ikä kaikki.

 

Tulet sain aikaiseksi ja niillä sai viljapossu uutta väriä.

 

Siinä sivussa silmäilin aikani kuluksi kulkupeliämme, joka vielä oli ”tuuletus”asussa. Liepeet ylhäällä, etteivät osu kaiteisiin. Vasta illalla meinaan alas laskea. Huomenna sataa.

 

Heinä – elokuulta löytyy tuolta lisää kun klikkaa

Tilaa tästä veneen nimi- ja rekisteritunnustarrat

Saaren vaihto

8.7.2017 Yleinen

Illalla, kun aurinko teki laskuaa, ”kirosin” kun edessä oleva saari peitti parhaan näkökentän enkä viitsinyt mennä ylös kalliolle hyttysten syötäväksi, niitä pirulaisia kun oli tässä saaressa.

Siispä päätettiin vaihtaa lähellä olevaan saareen, Torskören.Tai oikeammin, sen pohjoispuolella olevalle pikkusaarelle, no name !!!

Kyllä toi kauko-ohjain ankkuvinssiin on oiva peli, niin helppoa toi rannasta lähtö, samoin kuin rannassa kiristys tai miks ei löysäyskin.

Matka jatkukoon

7.7.2017 Yleinen

Kaupasta neljän päivän eväät, septi tyhjäksi ja vesitankki täydeksi.

Kyllä kelpas lähteä lähes tyynessä kelissä Nauvosta kohti etelää. Tavoite toissa vuotisessa paikassa mut viereiseen saareen päädyttiin.

Liikennettä yllättävän vähän kelistä huolimatta. Rupeekohan purkkari-ihmiset jo valittamaan kun ei tuule tarpeeksi??

 

 

Saari on Väestre Båtskär.

Ei mikään lapsiystävällinen jyrkkien kallioiden vuoksi.

Mutta näköalaa sit senkin edestä.

Edellisellä kerralla olimme tuolla kiven heiton päässä, Mellan Båtskärissä.

Sehän on melkein kuin lahden pohjukka.

Äsken kun kävin vilkasemassa, oli sinne tullut yksi vene.

 

 

Kuvaa sekä ”alhaalta” että ylhäältä

Huikeet on maisemat.

Kävin muutaman heitonkin tekemässä, mut ei muuta kuin sormen mittasia seuraajia.  Niitä ois mennyt seitsemän tikkuaskiin ja silti ois rapissu jos heiluttais…..

Kyllä on luonto saaristossa kovaa. Toi käkkärä kiemura kasvoi tuolla huipulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

Näitä kelojahan täällä onneksi riittää, on niitä tarvitsevilla eläimillä mitä kaluta.

 

 

 

 

Nauvo 6.7.-17

6.7.2017 Yleinen

Lähdettin hetimiten aamupalan jälkeen, ennen tuulen voimistumista ajelemaan kohti Nauvoa.

Oli sitten pikkasen erikoinen laituriin kiinitys, enpä moista ennen nähnytkään.

Joutu maalaispoika oikeen miettimään, miten tohon saa kiinni. Onneksi naapuri opasti.

Tämmöiset värkit vievät vähemmän tilaa eikä ole poijut estämässä laituriin tuloa. Kätevä systeemi kun sen oivaltaa.

Hangossahan se yks sotkeentu poijuun ja mekin kerran meinattiin poijun kettiin ittemme sotkee.

 

Kun vene oli kiinnitetty, maksunpaikka, Satamamaksu 28.-€ sis kaikki, sauna, sähkö jne. Ja mikä myös erikoista ja ekaa kertaa mulle, se että septin pystyy tyhjentämään omata paikalta. Tuovat letkun veneele ja sillä selvä.

Laiturinäkymää.

Kävin ”laituriostoksilla” ennen saunaa, samalla sai jaloittelua.

 

Saunaa saatiin odottaa klo 16:30 asti, oli siivoustauko, mutta kyllä kannatti oottaa. Lauteilla hyvä vaihtaa mielipiteitä muiden seilaajien kanssa. Kelit oli pääasiana keskusteluissa, eri toteen tuulet. Ne kun ovat vähän rassaneet yhtä sun toista matkaajaa.

Kävin ”laituriostoksilla” ennen saunaa, samalla sai jaloittelua.

Virkistäytyneenä lähdettii ravinteliin ruokailulle. Viimevuonna jo hyväksi havaittu ravintola oli tänäänkin meidän valinta ja sieltä listalta pizzat. Tulee varmaankin pizza-kiintiö tällä reissulla täyteen ?????

Pieni lenkki kaupalle, Sale ja kmarket vierekkäin. Pientä makeeta tarttui mukaan.

Ysin lippusoiton jälkeen koputettiin veneeseen ja satamahenkilökuntaan kuuluva poika kyseli lippua, sitä joka kiinnitetään keulakaiteeseen. Ihmeekseni sitä ei ollut ??? No onko kuittia ? Roskikset olin vienyt jo onnekseni aikaisemmin, ja lompakosta tyhjentämäni kuitit olikin tallella ”uudessa”roskapussissa. Kelpas pojalle. Huh.

Eipä tässä tällä kertaa muuta.
varusteleka.fi

ohi kiitävät laivat

5.7.2017 Yleinen

Ei ole nimeksikään ollut liikennettä, mutta ne, jotka ohi menivät, tekivät sitten sitäkin isommat allot.

Juuri niinkuin oletinkin.

En todellakaan syytä näitä hyötylaivoja.

Molemmat tekevät tärkeätä työtään. Ilman näitä, jäätäisiin ilman monelta palvelulta tuolla saaristossa.

Iteppä paikkani valitsin ……….