Selaat arkistoa kohteelle ruokaa nuotiolla.

Torstai ja matka jatkukoon

29.6.2017 Yleinen

Aamu valkeni aivan plägänä. Kahvia kitusiin ja köydet irti.

Oli ilo ylittää Porkkala, kun se näytti parhaat puolensa, tyyneytensä. Mentiin koko selän yli 25 solmuu ja himmasin kun väylältä käännyttiin Inkooseen päin.

Tankattiin, nafta ja vesi sekä septi tyhjennettiin, se kun jäi tyhjäämättä kotona.

Kaupassa jäden ostolla ja matka jatkui. Alkuun hissukseen aina Barösundin ohi, mut sit Madam rupers torkkumaan, joten aattelin, et pulikka pohjaan, katelkoon unia kun ei maisemia luuraa.

Ohiteltiin purkkareita aika monta mut viimein päästiin ”turvasatamaamme” Modermaganiin.

Illalla pitäis tuulla idästä oikeen tukevasti, siksi valitsin idän puoleisen rannan kiinnitykselle.

Nyt sai sit testata sitä mun ankkuriknaapia.

Köysi tulee veneen sisältä, normisti menis tuonne rekaaseen ja siitä ankkurin mukana pohjaan, mut nyt siis ylimääräinen lenkki knaapiin ja sit vasta mereen. Pieni, kevyt kiristys moottorilla, ettei revi mun knaapia irti.

 

Vaikka saari ei ole iso, on täällä pieni lampi.

 

Ja se kukkameri, vautsi.

Lumpeen kukkia oli sit heti hel….ti.

Madame ei ollut nähnyt tommosta määrää lumpeen kukkia, enkä minäkään sitten lapsuuden.

Ollaan monesti tässä saaressa oltu ja tämä eka kerta. Miksikö? Alkukesä niin kylmä, että kaikki pari-kolmeviikkoo myöhässä täällä saaristossa. Puolukkakin vasta kukkii.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tähän tulee kävelylenkistä video, kunhan saan editoitua: sain kuin sainkin ,,,,,

 

Ja sitten olikin iltapalan vuoro, nuotio ja letut

Öitä

 

Perheen retki merelle 16.6.-17 perjantai

17.6.2017 Yleinen

Olimme sopineet jo aiemmin, että jos kelit sen sallii, lähdemme koko porukalla meriretkelle ja näin teimme.

Keli oli ainakin satamasta lähdettäessä ihan oukei.

Nouto lastauspaikalta, koska rompetta on pienten lasten perheellä jonnii verran, otettiin jopa rattaat mukaan, jotka myöhemmin osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sai pikkutytsy rauhassa ottaa päivänokoset, sitten kun vaan malttoi.

Svinösundin jälkeen kun piti lähteä kunnolla vauhtiin, huomasin heti, että nyt ei kaikki ole koneen osalta kohdillaan. Ei kiihtynyt niin kuin kuuluisi, ja plaaniin nousuun jouduin käyttämään ekaa kertaa trimmilevyjä apuna. Volvo Penta ei myöskään ottanut täysiä kierroksia, hikisesti 3500 rpm ja sisälle tuli semmoista palaneen kumin katkua, niinkuin hihna ois luistanut.

Hiljensin Amiraalisataman kohdalla, niinkuin muutenkin siinä teen, ja ajelimme hissukseen seuraavalle isommalle selälle, Rövaren ja Härrön pohjoispuolella olevalle. Kone seis ja luukku auki. Ensin en hiffannutkaan mikä vois olla ongelma, mutta kun aikani seurailin turbon letkuja huomasin, että turbon mittarille menevä letku oli yhdestä liitoksesta irronnut, oma moga kiinnitettäessä. Olin näet aatellut aikoinaan testiojon jälkeen laittaa siihen klemmari, no olinko?? en ollut ja nyt se sitten kostautui.

Kun kone alkoi pelittää niinkuin piti, hurautimme suorilta ulkoväylän kautta kohti ajateltua leiriä.

Tuuli kohtuullisesti lännestä, eli meille vastainen, joten lasten takia jouduin pudottamaan nopeuden 15-16 solmuun, aallokko oli noin 40-50 senttistä.

Ensimmäinen saari jota olin ajatellut, ei onnannutkaan. Bylandet. Meidän mielipoukamaan olikin joku isohko vene jo ankkuroitunut, dam’it.

Vaihdettiin länsipuolelle, poijupaikoille. Rantautuminen onnistui loistavasti, kiitos hyvän miehistön. Pesue rantaan haistelemaan keliä. Ja keli ei nyt tuohon kohtaan oikein sopinut. Tuuli kävi suoraan ruuantekopaikkaan ja koska meri on vielä aika kylmä. n 11 asteinen, pitemmän päälle tulisi siinä kylmä.

Komento: kaikki veneeseen ja paikan vaihto. Vaihtoehto kaksi : Stora Svartö

Siispä sinne. Onneksi sinne ei ole kuin muutama maili, joten aika pikaisesti oltiin perillä.

Kello alkoi jo tikittää ruokaa. Heti miten juuresten kuorintaan ja nyyttien rakentelua sekä tulien tekoon.

Kaikki vaan kuutioiksi, sulatejuustoo ja ihan tilkka vettä. Tietty mausteita varovasti-lapset.

Nuori kippari tuli tietenkin auttamaan sytykkeiden teossa. Kirves  kiinnosti kovasti.

 

Siinä sai äiti opastaa tytärtään varomaan tulta.

 

 

 

 

 

 

Nyytit noin tunniksi tulille, pihvit vähän vähemmän aikaa ja tomaatit jossain siinä välissä sekä kasvisnakit.

 

 

 

 

Tommoselta se sit näyttä ja hyvää oli.

 

Veikka ei tietenkään jaksanut ihan kokoaikaa ruuan teossa olla, joten hänelle keksittiin paljon parempaa tekemistä ,,,,,

Kun mahat olivat kaikilla täysiä, olikin muuten vaan yhdessä oloa.

Hyvät olivat kalliot jopa pikkuneidin ryömiskellä.

Siinä se päivä vierähti ehkäpä liiankin nopeesti, toki lähtöletut paistettiin.

Suurimman osan matkaa köröttelimme hissukseen, nauttien lähes tyynestä meri-ilmasta

 

Ilme kertokoon kaiken ……

 

sekä peräaalto ,,,,,

 

 

 

 

kotisatamaa panoraamana