Selaat arkistoa kohteelle palatsi.

kolmas päivä 2.3. Vietnamissa

2.3.2019 Yleinen

Aamupalan jälkeen medät noudettiin pikkubussilla oppaan kera hotellilta.

Matka suuntautui rantaan, vene- vai oisko dsokkiretkelle, jolla päästiin ensimmäiseen kohteeseemme, Thien Mu pagida’lle.

 

 

 

 

 

 

Nämä dsonkkit ovat tietenkin työkaluja, mutta myöskin asuntoja. Eli perhe asuu ja tekee keikkaa vieden turisteja pitkin tätä Perfume-jokea. Jotta saisivat lisätienistejä, myyvät veneissään krääsää, ei ostettu.

Videolla tiivistelmä päivästä. Lisäilen kuvia, kunhan kerkeen.

Täytyy todeta, että ilman tällaista opasta, ei olisi  saanut mitään käsitystä sen enempää rakennuksista, kuin niihin liityvästä historiasta. Toki, kirjastahan olisi voinut kohteessa lukea, mutta, tuliskohan luettua kaikki tuo tieto, minkä tämä asiansa osaava opas meille kertoi.

Dsokkiajelulla tuli ratsia. Kaikki joutuvat päsähtymään poliisiveneen viereen ja näyttämään paperinsa. Onnensi ratsasivat vain veneen papereita, ei meitä. Viraomaisvene oli uudenkarhea, ilman tunnuksia oleva.

Päästiin jatkamaan matkaa ja viimein kiinteälle alustalle.

Eka kohde oli munkkiluostari. Piti sisällään 60 oppilata ja opettajaa. Uutta tietoa saatiin paljon oppaan kertomana. Mm että opintojen edetessä tukkaa leikataa vähän. Valmiilla munkilla ei sitten karvat haittaa. Ja että vasta valmistuttuaan on mahdollista palata taviksien pariin, jos haluaa.

 

 

 

 

 

Vas asunnot ja oik portti

 

Taksilla jatkettiin hallitsijoiden, edesmenneiden, alueelle, joka olikin valtava. Hyvin oli eri yhteiskunta- ja asemaluokat erotettu toisistaan.

 

Jos ei ollut muinoin tava-ihmisillä helppoo, ei se ollut ylimystölläkään. Olivat ikään kuin vankina omassa residenssissään. Muurien ulkopuolelle ei ollut asiaa, varsinkaan naisilla.

Alue oli osittain Ameriikalaisten toimesta tuhottu, mutta hienosti olivat paikalliset saaneet entisöityä ja korjattua paikat. Tanan jenkit. Minne ikinä ne meneekin, tuhoavat vaan kaiken.

Museon kautta, jossa ei saanut kuvata? Torille. Samaa krääsää kuin oli Thaimaassa sekä Koreassa, paitsi kalliimpaa. Mutta katkaravut oli halpoja ja niitä oli paljon. Taitaa maa olla yksi suurimmista ravuntuottajista.

6 lajin lounas oli hyvä ja kuului hintaan, ilman juomia.

Sieltä parin kunkun haudalle ja käsityöpajalle. Tekivät suitsukkeita ja meillekin tyrkyttivät huonolla menestyksellä. Meillä alkais palo- ja häkävarottimet rääkymään jos moisia hajutikkuja poltettais.

Kuvia tulee jahka saan ”pienennettyä”.

 

 

Aamujumppa ja kesäpalatsi

7.1.2018 Yleinen

Aamulla kello soi 5:50 , ajatuksena käydä puistossa ihmettelemässä aamuvoimistelijoita. Mao oli näet määrännyt koko kansalle suorittamaan joka aamu jumpan tasan klo 6:00 alkaen, jolloin alkoi kovaäänisistä samalla kuulua jumppamusiikkia. Tätä Taijii oli valitettavasti määnjäristyksen vuoksi toistaiseksi peruutettu, kovaääniset eivät kuulemma toimineet kaikkialla.

Nautimme kuitenkin kaviaari-shampanja-aamiaisen.

Kaiken tämän jälkeen olikin vuorossa tutustuminen Keisarinnan Kesäpalatsiin.

 

Näin oli Kasäpalatsi saanut uudet vartijansa, ainakin vähäksi aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

Yleisnäkymää tekojärveltä.

Huom! ensimmäinen kohde, jossa oli yllättävän paljon ihmisiä. Kiinalaisetkin lomaili ja souteli järvellä, jonka heidän esi-isänsä olivat käsipelillä kaivaneet.

Kiinan leskikeisarinna Cixi (慈禧太后, Wade-GilesTzu-hsi29. marraskuuta 1835 Peking – 15. marraskuuta 1908 Peking) oli yksi vaikutusvaltaisimmista naisista Kiinan historiassa Qing-dynastian aikana. Hän oli vuosina 1850–1861 hallinneen keisari Xianfenginjalkavaimo, vuosina 1861–1875 hallinneen keisari Tongzhin äiti ja vuosina 1875–1908 hallinneen keisari Guangxun adoptioäiti. Pian miehensä kuoleman jälkeen hän sai todellisen vallan käsiinsä ja hallitsi Kiinaa vanhoillisen hovin klikin tukemana.

Tämä katos oli rakennettu kahden talon väliin, että keisarinna sai kävellä varjossa. Puolessa välissä oli lepopaikka teen tarjoilulle, olihan tämä sentään 700 metriä pitkä.

Kaikissa palkeissa oli uskomattoman hienoja tiperryksiä. pieniä taideteoksia.

Tarinan mukaan jos nuoripari kävelee tämän päästä päähän, eikä mies loppuun päästyään kosi tyttöä, voi tyttö heittää kirveensä kaivoon, tämä mies ei häntä kosisi ikinä.

Kaunis oli käytävä, myönnetään.

Siitä huolimatta taisi Ulla joutua heittämään jotain kaivoon.

 

Tämä laiva ei ole seilannut metriäkään.

Tehty marmorista.

Kuulemma näillä rahoilla, mitä tuo maksoi, keisarinnan piti ostaa sotalaivoja Japanilaisten pelotteluun, mutta päätyikin rakennuttamaan itselleen laivan.

Liekö ollut ensimmäisiä pasifistejä???

Tuolla siintää pyöreä rakennus, johon mentiin lounaalle, normaali setsemän lajin setti.

Näin oli päivälle taas ollut nähtävää.

 

 

 

 

 

Paluumatkalla oli poliisit ohjaamassa liikennettä, ja sitähän piisasi….

 

 

 

 

 

 

Taivaallisen Rauhanaukio.