Selaat arkistoa kohteelle mavicpro.

Siirryttiin pohjoiseen päin

15.6.2018 Yleinen

Eipä tämä siitoajo pitkä ollut, ei ihan mailia.

Mielenkiino tätä saarta kohtaan heräsi jo kun eilen ohitettiin. Olivat rakentaneet uuden ponttoonilaiturin poijuineen. Ja oli vanha hiekkajaalalaiturikin saanut uuden kannen sitten viime vierailun. Olimme yrittäneet tänne varmaankin samalla reissulla kuin tuohon edelliseenkin, mutta tuloksetta.

Nyt onnistui kerralla rantautuminen Brockhamniin. Merikartassa lukee Stora Brockhamn. En tietoa, miksi oppaissa vain Bockhamn???

 

 

 

 

 

 

 

Ohi ajaessa näyttää, että laiturin vierukset hiekkarantaa, mutta todellisuudessa hiekat kaivettu ja viety Helsinkiin, nyrkin kokoista kivikkoa.

Onneksi etekärjessä on jäljellä kiva pikkupätkä oikeeta hiekkaista rantaa lapsien uida.

Keskellä saarta on valtaisa kuoppa, josta kaivetti 1900-luvun alusta 1930-luvulle ja vielä jonkin verran 1960-luvullakin hiekkaa Helsingin rakentamiseen. Tuon ajan kaikki rakennushiekka on peräisin täältä.

 

On siinä ukoilla ollut homma kuskata tod näk ämpäreissä jaaloihin tavara.

 

Tuon ajan palkatkaan eivät kummoisia olleet, mutta olipahan hyttyset ja paarmat kavereina…..

Hiekkarinne ei voi jyrkempi olla sortumatta.

 

 

 

Pohjalla oli enempi vähempi kitukasvuista mäntyä polun lisäksi.

 

Tuli jopa pikkaisen etelälapin maisema mieleen, melkein kuin jonkin nevan vierustaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäistä kertaa näin tuommoisen alumiinisen sahapukin, joten ei mennyt tämäkään päivä hukkaan.

Tulipaikka on samalla sapluunalla tehty, kuin kaikki Uudenmaan virkistyksen ylläpitämissä paikoissa.

Nyt on vaan tulen teko kielletty, jopa vaikka olisi keittokatos jossa savupiippu. Näin viranomaiset ovat erikseen sen tiedottaneet. Oli Nuuksiossa palanut viisi hehtaaria.

 

Siinäpä kaksi paskatekopesuetta kymmen tulavaisuuden masiinan kanssa lähti rannasta ulommas, kun tultiin lenkiltä.

 

 

 

 

 

 

 

Pakollinen terassinäkymä.

 

 

 

 

 

 

TOP 50 suosituimmat tuotteet tällä viikolla - Klikkaa!
Nyt ilmainen toimitus yli 70€ tilauksille! - Lue arvostelut ja tilaa!

 

Tommonen ”pyyhkäisi” ohi, turistit kannella.

Varmaan unohtumaton elämys heille.

 

illan kiireet

15.6.2018 Yleinen

Illalla ei pitäis olla kiire

Ja sit viel tava kuvii

 

 

 

 

 

 

 

Mies, meri ja …….

Kauniissa kelissä ja Sandön oli määränpää

14.6.2018 Yleinen

Kauppareissut, septintyhjennus ja vesisäiliön täyttö, siinäpä aamupäivän askareet, ennen kuin matka saattoi jatkua.

Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta, eikä tuulta ollut juuri nimeksikään.

Siitä on hyvä meripäivä tehty.

 

Ajelimme normimatkavauhtia, jolloin Sarza kulkee melkein sukkasillaan.

 

Ei ole ruuhkaa tänään, josko sitä ollut koko reissumme aikana.

 

 

 

Olemme kerran aikaisemmin yrittäneet tänne maihin, oisko ollut -15, mutta ei silloin päästy. Mielestämme oli liian matalaa rannassa tai jotain.

Nytkin kyllä muutaman kerran käytiin ”kurkkaamassa”, ennen kuin poijuun liina kiinnitettiin.

Tähän pääsee isommallakin paatilla, sen verran on syväystä. Varsinkin tämä pikku kalioniemen länsipäässä.

 

Upea on saari.

Molemmin puoli hienot hiekkarannat.

Voi vain kuvitella heinäkuuta ja lapsiperheiden määrää telmimässä vedessä. Jos ei nyt ihan koko perheet, niin lapset kuitenkin vedessä.

 

 

 

Taitavat kiviröykkiöt olla perua itänaapurimme merimiesten käynneistä.Ryssänuuneiksi kutsuivat.

Ei ollut kosania tai Origoa ruuan teon helpottajina, piti maihin tulla notskilla tekemässä.

Aina eivät kerenneet ihan rantaan asti.

 

Kuvan ”hiirikäsi” on paikka jossa Sarza2 on nyt ja nuo kolme merkkiä alas eli etelään ovat hylkyjä.

Keskimmäinen niistä on Lea.

Kaikkaia hylkyjähän ei vieläkään ole löydetty, tai tiedetty, että on joku jossain uponnut.

 

 

Mihin menestyjät sijoittavat?

Alkuillasta tehtiin pidempi lenkki ja siitä ”satoa”

 

Pitihän se ottaa yksi ”terassinäkymä”

Kyllähän tuota maisemaa kehtaa katsoa.

 

Aivan veneemme lähistön kalliossa tuntemattomaksi jäänyt taiteilijan lintu.

 

 

 

 

 

Näitä sitten riittää joka saaressa ja taitaapi olla riesaksi asti mantereella.

Saaren eteläkärki on yksityisomistuksessa, joten ei ihan kehdannut mennä toisten pihaan asti, vaan oikastin saaren toiselle puolelle.

 

Enpä muita, koska olisin kuolleen lokin nähnyt viimeksi. Siitä on kauan.

Mikä lie tän kaverin kohtaoksi koitunut.

Tuskin kuitenkaan perheriita.

 

Pääsääntoisesti mäntymetsäinen, hiekkainen saari.

Mutta pitääkö sitä aivan kaverin kylkeä pitkin yrittää kasvaa, olishan täällä tilaa….

 

 

 

 

Etelä- ja itärantaa.

Ei haittaa mistä päin tuulee, aina löytyy tyyni paikka pulikoida.

 

 

Itärannalla oli tuommoinen pönttö. Tulipesä ja kiviä täynnä. Oisko telttasaunan kiuas ???

On aivan mäntyjen alla, joten hirveitä braasuja ei kannata tehdä.

 

Nyt sitten auringonlaskua oottelemaan.

 

 

 

Matka jatkuu Loviisaan

13.6.2018 Yleinen

 

Melkeinpä heti aamupalan jälkeen lähdettii Ajelemaan kohti Loviisaa.

”vähän” oikaisin, kun en viitsinyt kiertää noita luotoja pohjoisen kautta.

Tämä on aivan Lehmäsaaren pohjois puolella.

Kun satamamaksu, 18.-€ maksettiin, käytiin laittamassa saunat lämpiimään.

Täällä saa itse lämmittää silloin kun haluaa ja saunat ovat hyvä-löylyisiä.

Kyllä täällä kelpaa veneilijän olla.

Lisäksi

Täällä on hienosti ymmärretty säilyttää vanhoja puutaloja.

 

 

 

 

 

 

 

Laitan sitten tämän jutun loppuun , ettei ole pakko katsoa, jos vanhat talot eivät kiinnosta.

Käytiin taas syömässä Nepalilaisessa ravintolassa.

Taaskaan ei tarvinnut pettyä.

Puhana.

 

Alkuun otin jättirapuja, jotka todella maukkaita. Se heidän soosinsa on vaan niin hyvää.

Lämpöiseksi Madam kanaa ja mulle lammasta.

Meinas kielet mennä …….

Tein GoProlla otettuja pätkiä, muutaman, loppuosassa on vähän ennen Loviisaa vastaan tullut iso purjealus.

Petrin tekemää musiikkia taustana.

 

 

Kukahan kurkkii ????

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvaakohan tuo piskuinen tuolla ”isojen” välissä. Ainakin turvallinen luulisin siinä olevan.

 

Yli 60 000 tuotteen valikoimastamme löydät työkaluja sekä tarvikkeita autoon, puutarhaan ja kotiin.
 

Saaren vaihtoa, Lehmäsaareen

13.6.2018 Yleinen

Kun oli saatu satamamaksu hoidettua, jätskit syötyä, irrottauduimme upeasta Haapasaaren suojaisesta satamasta ja suuntasimme Kotkan läheiselle, Lehmäsaarelle.

Tämä hieno hiekkalaguuni on suosittu paikallisten veneilijöiden keskuudessa, läheisen sijainnin takia, arvatenkin, vain muutama maili Kotkasta etelä-kaakkoon.

 

Yllättäv monta venettä, tähän aikaan vuodesta.

Mutta, mutta.

Eipä jäänyt montaa yöksi.

 

 

 

 

Käveltiin kartassa näkyvä luontopolku läpi.

Ihan jees, ei nyt mitään hip hei huraa huutoja saa aikaan, mutta kuitenkin kietämisen arvoinen.

On vaan niin erilainen kuin ulkosaariston saaret.

 

Hiekkaharjiunen honkien täyttämä saari.

Ois varmaankin kanttarellipaikka, mene ja tiedä.

 

 

 

 

Ekan kerran elämässäni näin, että harvennushakkuun puille tehdään tuommoiset laverit.

Taitaapi jäädä puut joksikin aikaa saarelle, liekö polttopuiksi grillipaikoille, joita täällä on useampi.

 

 

 

 

 

 

Toisella puolen saarta on pitkä hiekkaranta. Suurin osa on veden rajassa vaan aika kivikkoinen, mutta pohjoisosassa on pitkä pätkä hienoa hiekkarantaa.

 

Kyllä noilla kiinnityksillä linjataulu pysyy paikoillaan. Toki, voipi tuolla ylhäällä aikas huju käydä, varsinkin syysmyrskyjen aikaan, niin syytäkin pultata kunnolla.

Täällä oli kiva seurailla sorsien touhuja.

Yksi poikasista tuntui suurimman osan aikaa olla jossain ihan muualla kuin muu pesue. Jossain vaiheessa näytti jopa siltä, että se ajettiin pois, mutta kun ilta saapui, liittyi se muiden mukaan ja tarinamme sai onnellisen lopun. Veikkailimme laiturilla, että eipä tuo veijari huomistanää, jos yksikseen meinaa pärjäillä. Täällä pyöri isoja lokkeja sen verran, että jos niistä joku ei tuota rassukkaa koppaa, joku hauki sen tekee.

Ja sitten se ”pakollinen” video ilmasta käsin:

 

 

 

Yö saapuu Sapokanlahteen

10.6.2018 Yleinen

Ensimmäiset yökuvaukset, joten harjoittelua pitää jatkaa.

 

Kotkaan lähettiin 9.6.

9.6.2018 Yleinen

Aamu valkeni upeana. Olimme jo eilen päättäneet lähteä Kotkaan, koska oletettavasti kaikki työssäkäyvät ”valloittavat” lähisaaret.

Tuulikin oli lähes olematon, joten mikäs oli meidän ajellessa.

Tämän videon alkuosa on ulkoväylältä, oikealta laivaväylältä otettua. Ei niin kauhian usein meri ole näin rauhallinen.

 

Saatin melkeinpä sama paikka kuin aikaisemmillakin kerroilla täällä Sopukansatamassa ollessamme.

 

 

 

 

Satamatoimisto on edelleen ravintolassa.

Pikkaisen harmittaa edellisten vuosien tapaan, sauna on vasta 18:00. Lisäksi empivät, että lämpiää vain yksi löylyhuone, kun ei ole kuin meidän lisäksi kolme muuta vierasvenettä.

Ilmeisesti muut tässä laiturissa olevat eivät ole ”tavallisia turisteja”?

 

 

Sauna sinällään on hyvällä paikalla, lähellä vieraspaikkoja.

Ja uimaankin pääsee, jos tarkenee.

Minä en tarkene.

Pintaveden lämpö on mittaukseni mukaan

+ 12, kuitenkin plussalla, ulkolämpötila 18.

Saunan jälkeen varasin pöydän ravintola Cantiinasta, sen verran hyvät kokemukset kyseisestä ruokalasta.

Juttu jatkuu illemmalla, joten pysy kanavalla.

Käytiin ennen saunaa pienellä kävelyllä ja melkeinpä heti törmättiin lannoitekoneisiin.

 

Näitä oli usseimpi pesue.

 

Tuosta vain kiven heiton päässä oli Merenkulun ammattioppilaitoksen ”tukikohta”.

Saivat oppilaat melkein oikeesti harjoitella niin nosturin käyttöä kuin pelastuskalustonkin veteen laskua tai sit niitten ylösnostoa.

Vaikka täälä on useastikin käynyt, ensimmäisen kerran vasta tajusin nuitten tarkoituksen.

Sitä vaan mennä tohottaa eteen päin miettimättä mitä ympärillä oikeesti on.

Saunaan päästiin ajallaa, olivat laittaneet molemmat löylyhuoneet lämpiämään. Miesten puoli oli aluksi pikkasen grillimäinen, mutta sit toiset löylyt jo miellyttävät.

Olen aikaisemminkin pohtinut meidän kaupunkiemme arkkitehtuuria, eritoteen julkisivupuolta. Miksei muualla toteuteta uudisrakennuksissa tällaista ”vanhahtavaa” julkisivua. Nättejä olivat vanhan ajan hengen mukaiset puuverhoillut talot. Tai mistä minä tiedän vaikka olisivat olleet oikeesti vanhojakin jo, mutta siistit oli ulkopinnat.

Kiva ja rauhallinen olo on tässä satamassa, kun tietää, että meitä valvotaan.

Viime kerrallakin näitä pyöri täällä, onneksi.

Saunapuhtaana ja pikkaisen siistimpii retonkeihin sonnustautuneina suuntasimme tuttuun ravintolaan.

Alkuun otettiin kumpaisetkin etanat. Eivät pettäneet tälläkään kertaa.

Madam valitsi pääruuakseen savuporo-metsäsienikeiton ja ilmeisesti oli maukas, kun kieli meni mukana, tai ainakaan ei vähään aikaan ääntä tullut.

Minut porotäytteiset possun fileet sienisoosilla olivat myöskin maukkaat, mutta valkosipuliperunat olivat pienoinen pettymys.

Tekeville sattuu. Oli täysi torppa, joten onneksi olin varannut pöydän.

 

Huomenna jatketaan.

 

Alkuillan ja melkein yön otoksia

9.6.2018 Yleinen

Näihin en meinaa laittaa mitään löpinöitä ,,,,

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saaren vaihto

28.5.2018 Yleinen

Päätettiin jo eilen, että tänään, maanantaina, vaihdamme saarta, Bylandetiin haluttiin.

Ajettiin ulkoväylän kautta. Uutta näkymää ja kipparinkin pitää itseään ”opettaa”, ettei aina samoja väyliä sahaa, täällä joutuu oikeen kartasta katsomaan ja tarkistelemaan väylämerkkejä.

Edelleenkin oli yksi purkkari länsipäässä, paikassa, johon me ois ehkä haluttu, joten mentiin vakipaikalle pohjoiskärjen lahdukkaan.

Lounaaksi tänään grillasin raakajauhelihapihvit, Rosamundaa, sipulit höystettynä sulatejuustolla ja käärittynä folioon. Sit viel kesäkurpitsaa ja avocadoa. Raaáhko avocadokin kypsyy hyvin tulilla.

 

 

 

 

 

 

 

Se hyvä puoli tässä saaressa on, että puuhuolto on toiminut. Kuivia koivuklapeja. Osan viskelin sisälle, pysyyvät kuivempina jos vaikka joskus kesällä sataa.

Käytiin tietty saari kiertämässä, liikuntaa pitää saada.

 

Ja iltakin tulee, onneksi ,,,,

 

Kelit vaan jatkuu 16.5.

16.5.2018 Yleinen

Yö nukuttiin hyvin, kun satuin asentamaan lämppäsin lämmön oikein, eli ei tarvinnut aamulla herätä hiestä märkänä.

Kierreltiin saarta menemättä kuitenkaan metsän puolelle, punkkeja pelätään.

Lintuja lenteli ohi, osoittautui hanhiksi, niitä oli paljon, vahonko, kun en saanut kuvia parvista.

Lisäksi lintuja isoina ”lauttoina”, olivat Haahkoja.

Kävin pikkasen dronella kuvailemassa, mutta eivät tykänneet, joten otin kopterin alueelta pois.

oli täällä sit jo jokunen hanhikin.

Lounaaksi tein pakastimesta otetut sisäfilepihvit ja rosamundat viereen. Oli aikas hyvää.

Merivesi oli pinnan tuntumassa peräti 15 astetta ja se on paljon tähän aikaa vuodesta.

 

 

Taisin taas sytyttää väärin eli alapuolelta.

Eikös ne viisaat virkamiehet kertoneet, että yläpuolelta puut pitää sytyttää. Haluisin nähä miten se näissä olosuhteissa toimisi. Ite en aio ees yrittää.

 

Näihin tunnelmiin .