Selaat arkistoa kohteelle mavic pro.

Bodön kautta Västerlandetiin

15.7.2018 Yleinen

Oikotietä pitkin hissukseen ajeltiin Bodö:hön. Lahdukka oli pikkasen matala ja kasvustoa lainehti siellä ja täällä. Ruokailu kuitenkin suoritettiin siellä. Haikailtiin molemmat, että kun ei täällä oikeesti voi uida, edes kastaa itseään.

Maisemat oli Mavicin silmin katsottuna upeat, me ei niitä ”livenä” nähty, kun ei maissa muuten käyty, kuin kiinnitykset ja niiden irroitukset.

 

Ankkurikäysikin oli sitten pikkasen limanen, kun sain sen ylös.

Tästä käynnistä ei paljon jälkipolville ole kerrottavaa.

Varmaankin toisella puolen niemeä olisi ollut ihan jees.

Sen sijaan tämä Vesterlandet on paratiisi. En ymmärrä, miksei suorilta tänne tultu.

Ollaan oltu tässä saaressa ennenkin, mutta silloin pohjoipäässä.

 

Vesi oln sen verran puhdasta, että pienen lenkin jälkeen molemmat pulahti sinne.

Kylläkin eri aikaan.

 

 

Täällä on tuommoin pieni lampi, joka ilmeisesti täyttyy enempi merenkäynnin aikaan saamisen tuloksena, kuin esim sadevedestä.

Se on noin metrin meren yläpuolella.

 

Kasvillisuus on tyypillistä ulkosaariston lajistoa.

Matalaa katajaa ja jonkin sortin kanervaa tai jotain, saman tyyppistä kuin lapissa tuntureilla.

 

Tuo pyörä ei käsittääkseni kuulu alkuperäiseen kasvustoon.

Joku oli vetänyt isommankin herneen nenäänsä.

 

 

 

Kallioissa on mita merkillisempiä muitoja ja värejä.

 

Melekin Englannin lipunkin on Luoja tänne värkänny.

Aika mageen näköinen.

 

 

 

 

Päivän upee videoo Västerlandetista

 

Grytskärin seikkailut jatkuvat

11.7.2018 Yleinen

Aurinko helli meitä tänää todellakin.

Paikan vaihto ja täysin plägä, edelliseen kävi pieni tuulen vire.

Söimme itsemme aivan ähkyiksi, joten meni pikkasen henkeä vetäessä.

Lähelle pöllähti jossain vaiheessa purkkari, joka ei syystä tai toisesta pitkään viihtynyt lahdukassamme.

Läksimme kuitenkin vähän myöhemmin lenkille. Saaren länsipäässä on pieni kalliokieleke, johon oli jossain vaiheessa tullut vene ja sinne asti päästyämme, juttelimmekin heidän kanssaan aika tovin.

Olin ajatellut, että radiossa, telkkarissa sekä netissämme jotain häikkää, kun on huonot yhteydet, mutta tapaamamme naapurit valittivat aivan samoista ongelmista. Eli, aluella nyt vaan sattuu olemaan hyonot kentät.

Tässäpä pieni pläjäys heidän veneestään.

Näköalat rupattelupaikalla oli oivallinen.

 

Näitä muurahaisten valtateitä oli tässä saaressa monessa paikkaa.

Tässäpä pientä havainnointikuvaa.

 

 

On ne merkillisiä otuksia, kun oikeen valtatiet raivaa.

 

 

Tämmösen vastavalokuvan otin, kun mielestäni tuo meri välkkyy niin hienosti, mutta ei taida välittyä oikea ”tunnelma” tästä otoksesta.

 

Siitä jatkettuamme, olikin maasto pikkaisen haasteellisempaa. Lopulta kävelimme ohi kohdan, josta olisi pitänyt mennä saaren poikki välttääksemme mökit, jotka saaren itäpäässä ovat. Mutta mepä melkeinpä törmättiin ensin päärakennukseen ja myöhemmin saunaan. Saatiin sitten mustikan varpujen seassa tarpoa tovi, ennen kuin päästii paremmalle polulle, joka toi meidät sinne, minne tavoitteemme alun alkaen oli, Sarzan luo.

Pysykää kanavalla.

Tarinat eivät lopu tähän, vaan huomenna jatkuu……

Yö saapuu Sapokanlahteen

10.6.2018 Yleinen

Ensimmäiset yökuvaukset, joten harjoittelua pitää jatkaa.

 

Kohti Lillfjärdeniä 8.6.

8.6.2018 Yleinen

Aamun lämpitilat ,,,,,

Aamupalan jälkeen tankille sekä septin tyhjennykseen. Oli kerrankin nopea ja tehokas imupumppu.

Nafta täällä melkein kymmenen senttiä halvempaa kuin kotisataman lähellä olevassa Skattan jakelupisteellä, joten tankki täyteen.

Keli on tosi hieno, tuulta vain nimeksi ja aurinko pilkistelee pilvien välistä. Hyvä päivä vaihtaa majapaikkaa.

 

Tuota salmea pitkikin tänne tultiin.

Kaukana horisontissa siintäis, jos näkis, Venäjä.

 

Nyt kun olette päässeet käsitykseen, mihin olemme päätyneet, voinkin rauhallisin mielin aloittaa juuresten kuorinta ja pilkkominen.

Ja noita kuutioita kun oli haudduttanut runsaan tunnin, lisäsin sulatejuustoa, Madamen oma sekoitus, vähän mausteita ja vot, ,,

Naudanlihasta pihvit, vain pippurirouhetta ja ripaus suolaa. Tällä kertaa sisätilassa paistettuna, on kulovaroitus, ei voinut tulia tehdä.

 

Niin, ja täytyyhän tämä paikka tarkemminkin kuvata, ollaanhan nyt täällä jo neljättä kertaa.

 

 

Hetken sulattelun jälkeen pikkulenkki, siis kävelylenkki.

Aiemmin huomattiin kun avovene ajeli leirimme ohi. Ihmettelinkin, mitenkäaikoivat tuota kautta mennä, kun kovin on matalaa jo entuudestaan, puhumattakaan, että nyt vesi tällä -40 cm.

 

Kävelyn aikana selvisi, että olivat leiriytyneet niemen nokan toiselle puolelle.

 

 

 

 

 

 

 

Ja leiri

oikeesti, kun oikeen teltan mäelle olivat laittaneet. Harvemmin nykyisin näkee moista saaristossa.

 

Yleensä minä taaplaan edellä, mutta kuinka ollakkaan, Madam työntyi jossain vaiheessa eteeni, ja kuinka ollakkaan, heti oli polulla käärme vastassa. En kerennyt kuvaa nappaamaan, sen verta vikkelästi luikerteli kotikoloonsa kiven alle. Oli aika iso rantakäärme.

Ulkomeren puoleinen saaren näkymä on upean karua. Useamman kerran olen täällä käynyt virvelöimässä hyvin laihoin tuloksin. Nyt en ottanut vapaa edes mukaani. Olis kyllä veneessä useampikin ollut.

 

 

 

Oikein ku mielikuvitusta on mukana, niin oisko ihminen ja jokunmoinen lintu.

 

 

Ja metsäkin näyttää ihan metsältä.

Suomen halvimmat LED loisteputket 

 

Kesän eka reissu 15.5.

16.5.2018 Yleinen

Sain maanantaina siivottua sotkuni, joten luonaan jälkeen tiistaina päästiin pakkaamaan kamat veneeseen. Auto oli sitten pikkasen täysi, kun kerralla vietiin kaikki.

Ja heti reissuun.

Perinteisesti suunatana oli Porkkalan Bylandet. Kelikin sattui kohilleen, lähes plägä eikä ruuhkaa.

Pieniä otoksia niin kameralla kuin Mavicilla.

Näihin kallioihin ei sitten kyllästy koskaan.

Kuvat lisäilen, kunhan saan pikseleitä pienemmälle.

nää on parempi laittaa ”elokuva”-käsottelyllä, jotta ottaa mukaan kaukki pikselit.

Illalla sitten letut piti saada, kesän ekat nekin, siis nuotiolla paistetut. Nyt tein lisäkkeeksi grillibanaanit ja nekin onnistuivat hyvin.

Ja mulle tietenkin pakkikahvit. Madan nautti skumppaa.

 

Tuo on pikkasen kaukaa otettu, mutta iso musta kyy siinä luikki, tai pikemminkin luikerteli,  karkuun. Oli tosi pulskassa kunnossa.

 

En hirvinnyt lähemmäksi mennä.

 

 

 

 

 

Viimeinkin veteen

13.5.2018 Yleinen

Tänään oli tarkoitus siivota vene, työkalut pakkiin ja silleen.

Eipä mennyt niin.

Näin ”hovi”autoilijan rannassa ja menin kyselemään veneen laskemisesta, jolloin autoilija totesi, että kohta lähtee muualle, jolloin kysäisin, antaako tunnin aikaa. Antoi.

Tuli pikkasen kiirus. Nyt sai siivous jäädä. Potkurin paikoilleen ja maalia päälle. Paitsi että loppui kesken maali, joten sataman kauppaan, joka onneksi oli auki ja uusi purkki ostoon. Olipahan suolainen hinta, 34.- € purkki. Sain kuitenkin potkurit uuteen väriin ja liinat ja köydet valmiiksi laskua ajatellen. 

Ekbland tuli ajallaan paikalle ja nosti Sarzan veteen.

Ei se ihan tähän kuntoon jäänyt, kun koeajolle läksin, mut ei paljon puuttunutkaan.

Pääasiahan oli, että Sarza pääsi elementtiinsä, kyllä sitä siivota kerkee myöhemminkin.

 

Siinä sitten tyytyväinen kippari sai tälle kaudelle ekat fiilikset.

On se hieno tunne.

Tein tällä kertaa koeajon yksin, kun Masi ei päässyt omien kiireidensä keskeltä, vaikka varmaan mielellään olisis tullut.

Läksin huristelemaan tavanomaista koeajolenkkiä, suoraan ulos, Gåsgrundin ja Knapeskärin kautta Rövarenin editse Kapareniin katsomaan, monta venettä kauniina Äitienpäivänä on saaressa. Monta oli, melkein ranta täys.

 

Tuossa vasemman puoleinen on Kaparen.

 

Kuten näkee, keli ei hirveen paljon parempi olisi voinut olla.

Kyllä Sarza kulkee edelleen kivasti. Näillä pienemmillä, A5 potkureilla 29 solmua ja kierrokset 3900 eli tehtaan suosittelemat maksimit.

 

 

Peräaalto on tuollainen noin 25 solmun vauhtissa.

 

Hätäiesti katsottuna kaikki toimi hyvin.

Nyt uskaltaa lähteä pidemmällekin legille.

 

Satamaan kun takaisin tulin, kaivoin Mavicin esille ja pientä kuvaa siitäkin.

 

Siinä Sarza nyt omassa pilttuussaan.

 

Mavicin ulkoilutusta

6.5.2018 Yleinen

Venehommilta kerkesin tänään käväsee Suvisaariston kärjessä.

Nää on aika pitkiä otoksia, joten jos tuntuu, että on kiire jonnekin, niin sit on kiire.

Näissä kuvissa kuiteskin meikeläisen hermo lepää …

 

 

Harjoitus lähellä veden pintaa

23.4.2018 Yleinen

Löysin Suvisaariston kärjestä kivan paikan harjoitella lentämistä lähellä veden pintaa.

Se ei olekaan ihan helppoa, kun tuo kantti ei tahdo kestää.

Jätin tarkoituksella sensorit päälle, koska silloin todennäköisesti ei ”törmää” veteen, ainakaan niin helposti.

Näitä harjoituksia tarvitaankin, ajatellen kesää ja että olisi sitten valmiimpi kuvaamaan saaristossa. Toivottavasti siihen mennessä jo osaisin pikkaisen paremmin.

Tänään katselin pikkaisen näitä otoksiani Madamen Macillä, ja täytyypä sanoo, että kun on iso, 4K näyttö, kuva on aika tarkkaa. Valatosahan on kuvattu FHD:na, koska oletusarvo on, että suurimmalla osalla katsojillakaan ei ole näyttöä, joka edellyttäisi parempaa tarkkuutta. Lähinnä tuleekin kysymykseen, kuinka itse osaan kuvata ja editoida.

Amiraalisatamassa käynti

22.4.2018 Yleinen

Soukanniemessä, aivan sen luoteiskärjessä, on ”pers-aukisten” veneiliöiden sataman, lähinnä purjeveneilijöille, Penttalan saari on ihan siinä melkein käden ulottuvilla. Sinne ajaessani, ihmettelin, että en ollut koskaan käynyt, tei ainakaan en muita että olisin. Olinhan kuitenkin -70-luvulla pyörinyt alueella aika paljon, mutta syystä tai toisesta, tuo niemen kolkka oli jäänyt käymättä.

Täälä kertaa käyntini antoikin aivan uuden ulottuvuuden, kiitos Mavic Pro:lle.

Siispä, nauttikaa näkemästänne.

 

 

Jäät luovuttivat tältä talvelta

21.4.2018 Yleinen

Pitihän se käydä katsomassa, oliko ne lähteneet.

Siispä, kohta saa Sarza2 heittää talviturkkinsa.