Selaat arkistoa kohteelle #matkailublogi.

”Lomalle”

24.4.2018 Yleinen

Näin eläkeläisenäkin voi ja kannattaa lähteä lomalle. Onhan se vaihtelua arkielämään, kun kotoa pikkasen kauemmaksi lähtee.

 

Tällä kertaa kohteemme ehkäpä ei niin tuttu,  Kosovo ja Pristiinan kaupunki.

Ja koska emme halunneet lähteä julkisilla, niin kentän parkkihallista on syytä ottaa kuva, löytää auton helpommin. Kas kun ei riitä että tietää kerroksen rakennuksen lisäksi. Tässäkin kerroksessa muutama sata autoa.

 

Lento lähti melkdin ajallaan, vartin myöhässä. Osasyynä saattoi olma matkustajien tottumattomuus. Lentoemot joutuivat neuvomaan suurinta osaa matkailijoista. Mihin pitää laittaa laukut ja reput, missä asennossa penkki tai tarjoilupöytä jne. Meille ihan perusasioita, mutta nyt kone oli täysi ja suurin osa ilmeisesti Kosovolaisia. Eivät olleet lennelleet, osa ei koskaan aikaisemmin. Sen kuulin eräältä n 25v naiselta vessajonossa, kun ei ymmärtänyt merkkivalojen tarkoitusta.

 

 

Norweigian on ainut, joka tekee suoria lentoja Helsingistä Pristiinaan, kaksi kertaa viikossa, ja kuulemma aina lennot täysiä. Asuuhan Suomessa liki 10 000 Kosovo-Sebia-Albania seudulta lähtenyttä siirtolaista.

Lisäksi lapsia oli paljon jotka sekä nousussa että laskun aikana järjesti oman ohjelman. Sinfonia oli melkoinen.

Keli oli kotimaassa kolea ja sateinen,  toisin kuin Kosovossa, aurinko pilvettömältä taivaalta toi kesäisen lämmön meille, 26 astetta.

Taxilla huristeltiin hotellille, semmosella vanhalla Opelilla, jossa ei ollut edes ilmastointia. Eipä kustantanutkaan kuin 20 € matkan kestäen yli puolituntia.

 

Hotelli ihan ok. Kaikki nyt tapaamamme ihmiset erittäin ystävällisiä. Positiivinen alkykokemus. Toivottavasti pöhinä jatkuu.

Kuvat tulee kunhan saan mulkattua,  ovat liian ”isoja” nyt.

Pieni lenkki majoittumisen jälkeen läheisellä keskusta/kävelykadulla, jossa ravintola poikineen täynnä ihmisiä. Tekevätkö nää töitä ollenkaan?? Ensi vilkaisu hintatasoon oli jopa sokeeraava,  näinkö halpaa.

Piti käydä vaatteita vähentämässä välillä ja sit välipalalle,  pikkusalaatti, pienet jauhelihapihvit ja leipää maksoivat peräti 6€ kivennäisveden kera. Ja oli erittäin maukasta.

Jälkkäriksi kävelykadun ravintolassa kahvin ja kaakaon sivuun isot, siis isot kakkupalat. 5.90€.

Nyt sit pieni huili.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Illalliselle lähdettiin kävemykadun varrella olevaan Metropol ravintolaan ja oikeen sisälle, liinoitettuun pöytään. Sisustuksesta päätellen, paikka on keskitasoa kalliimpi ja niin oli. Ruuat, ruokajuomat ja Madamelle vielä näkäräinen sekä mulle kahvi, teki jopa 18 €. Olipa kallista !!!!!

Öitä

 

 

Saaren vaihto

8.7.2017 Yleinen

Illalla, kun aurinko teki laskuaa, ”kirosin” kun edessä oleva saari peitti parhaan näkökentän enkä viitsinyt mennä ylös kalliolle hyttysten syötäväksi, niitä pirulaisia kun oli tässä saaressa.

Siispä päätettiin vaihtaa lähellä olevaan saareen, Torskören.Tai oikeammin, sen pohjoispuolella olevalle pikkusaarelle, no name !!!

Kyllä toi kauko-ohjain ankkuvinssiin on oiva peli, niin helppoa toi rannasta lähtö, samoin kuin rannassa kiristys tai miks ei löysäyskin.

Matka jatkukoon

7.7.2017 Yleinen

Kaupasta neljän päivän eväät, septi tyhjäksi ja vesitankki täydeksi.

Kyllä kelpas lähteä lähes tyynessä kelissä Nauvosta kohti etelää. Tavoite toissa vuotisessa paikassa mut viereiseen saareen päädyttiin.

Liikennettä yllättävän vähän kelistä huolimatta. Rupeekohan purkkari-ihmiset jo valittamaan kun ei tuule tarpeeksi??

 

 

Saari on Väestre Båtskär.

Ei mikään lapsiystävällinen jyrkkien kallioiden vuoksi.

Mutta näköalaa sit senkin edestä.

Edellisellä kerralla olimme tuolla kiven heiton päässä, Mellan Båtskärissä.

Sehän on melkein kuin lahden pohjukka.

Äsken kun kävin vilkasemassa, oli sinne tullut yksi vene.

 

 

Kuvaa sekä ”alhaalta” että ylhäältä

Huikeet on maisemat.

Kävin muutaman heitonkin tekemässä, mut ei muuta kuin sormen mittasia seuraajia.  Niitä ois mennyt seitsemän tikkuaskiin ja silti ois rapissu jos heiluttais…..

Kyllä on luonto saaristossa kovaa. Toi käkkärä kiemura kasvoi tuolla huipulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

Näitä kelojahan täällä onneksi riittää, on niitä tarvitsevilla eläimillä mitä kaluta.

 

 

 

 

Uudet kujeet

5.7.2017 Yleinen

Aamulla herättiin aallokon lyödessä veneen kylkeen. Tuulen suunta oli pikkasen kääntynyt enempi pohjoisen puolelle kuin eiliset ennusteet olivat kertoneet, jotenka se kääntyi saaren myötäiseksi osuen veneeseemme. Ei mitenkään pahasti, mutta vähän se rassasi. Jäi aamupala oottamaan tyynempää paikkaa.

Liinat ja ankkuri veneeseen ja kohti länttä, ainakin vähän matkaa.

 

Niin jäi taaksemme saari, jota ehkä emme jää kaipaamaan, mene ja tiedä ??

Jonkin matkaa ajoimme army-väylää, ennen ”viralliselle”väylälle pääsyä.

 

 

Tällai kuvassahan se ei erotu muusta maisemasta juuri mitenkään, paitsi kun karttaa vilkasee, on syväykset kohillaan isommillekin laivoille.

Ajoimme kymmenisen mailia länteen, Nauvon eteläiseen saaristoon. Kirjaisista kaakkoon kolmisen mailia, löytyi meille mieluinen paikka.

Jouduttiin kylläkin vähän haeskelemaan.

iVähän huojuvaa kuvaa, kun en viitsinyt muokata. Tämä saari oli se mihin ajattelin ekaks mennä, mutta rannat liian matalia meille. oli kolmen saaren rypäs Stora ja Lilla klobbskärien välissä. Sitten kierrettin pienemmän Klobbarin kaakon puolelle, ja johan rupes löytymään. Olikin oikeen ”lottovoitto”, varsinkin kun tuuli luoteesta.

Jos ei olis näin tuulista ja viileä keliä, en ole varma, olisko tämä viisas paikka. Väylä menee puolen mailin päästä. Siitä jos iso Targa pyyhkäsee, voitas olla kalliolla. Mut ei ole paljon Targoja näkynyt. Eikä hirveesti muitakaan.

 

 

 

Lähdettiin palasen jälkeen pienelle lenkille, että sais noi pers-lihakset pientä helpotusta.

Kelikin suosi eilisen huttusateen jälkeen. Olo tuntui mahtavalta.

Siellä oli luonto taas tehnyt jos jonniimoista kieppii ja käppyrää.

Missähän se Sarza2 luuraa kaltsin takana.

Jos kartasta ei muuten löydy, koordinaatteja. 

Tuossa riittää kyllä syväys purkkarillekin, jos siirtyy pari-kolme metriä ulos päin, on varmaankin 2 metriä.

Ei välttämättä lapsiystävällinen.

Historiaa:

Täältä noin maili lounaaseen sijaitsee Gullkrona. Se on ollut asuttu jo 1700-luvulta alkaen ja mainittu 1540 Guskrona nimellä. Siellä oli luotsiasema 1600-luvulta vuoteen 1926 joka siirrettiin Timmerholmiin. Kunnostettu tuulimylly vuodelta 1859.

Gullkronan selkä on tarun mukaan saanut nimensä siitä, että Blankan, Numur Blanche, k 1363, heitti kultaisen kruunun veteen, koska ihastui niin maisemista. Albert Edelfelt on maalannut Kuningatar Blanka-maalauksen, jossa tämä laulaa, kuinka uljas Blanka-ratsu kuljettaa Haakon-poikaa.