Selaat arkistoa kohteelle loma.

Perinteinen itään päin suuntautuva reissu

6.6.2018 Yleinen

Lähdettiin pouta-pilvisellä kelillä jo perinteiseksi muodotuvalle venereissulle itään päin.

Aluksi tuulta oli vain 4-5 m/s W ,  joten matka taittui rauhallisesti melkein olemattomassa myötäisessä.

Siinä Emäsalon kohdilla alkoi sitten tuulikin heräillä, ehkäpä 8-9 m/s ja suuntana vieläkin lännen puolelta. Se sai aikaan yllättävänkin nopeasti aallon suurenemisen, joten pudotin nopeutta alun 25 solmusta 21:een, on vaan niin paljon miellyttävämpää eteneminen, kun ei vanha rouva niijaile liian hätäisesti.

Ensimmäiseksi pysähdyspaikaksi valittiin Bockhamn, upea suojaisa laguuni vähän Tirmin jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

Perille kun päästiin, huomattiin kelin olevan suht galsan.

Ja yllätys oli myöskin melkoinen, kun melkein heti alkoi valumaan muitakin veneitä tähän niin upeaan satamaan. Hetken kerettiin jo ajajttelemaan, että saadaan pitää koko mesta ihan itekseen.

Tuo valkoinen tänne tuloillaan oleva purkkari oli perälipusta päätellen Luxenburgista, tai ainakin miehistö, venehän voi olle suomalainen vuokravene.

Tehtiin pieni kävely polkujapitkin ja hienot olit luonnon antimet.

Nää on otettu kännykällä

ja

toi videon muotoon tehty tuossa alinna, on mun kameralla, Sony DSC-HX60V

 

Illalla meinas tulla vilposta, onneks on Webasto

Ja sitten viel pienes peilis naapurin purkkari

 

 

 

 

 

 

Nauvo 6.7.-17

6.7.2017 Yleinen

Lähdettin hetimiten aamupalan jälkeen, ennen tuulen voimistumista ajelemaan kohti Nauvoa.

Oli sitten pikkasen erikoinen laituriin kiinitys, enpä moista ennen nähnytkään.

Joutu maalaispoika oikeen miettimään, miten tohon saa kiinni. Onneksi naapuri opasti.

Tämmöiset värkit vievät vähemmän tilaa eikä ole poijut estämässä laituriin tuloa. Kätevä systeemi kun sen oivaltaa.

Hangossahan se yks sotkeentu poijuun ja mekin kerran meinattiin poijun kettiin ittemme sotkee.

 

Kun vene oli kiinnitetty, maksunpaikka, Satamamaksu 28.-€ sis kaikki, sauna, sähkö jne. Ja mikä myös erikoista ja ekaa kertaa mulle, se että septin pystyy tyhjentämään omata paikalta. Tuovat letkun veneele ja sillä selvä.

Laiturinäkymää.

Kävin ”laituriostoksilla” ennen saunaa, samalla sai jaloittelua.

 

Saunaa saatiin odottaa klo 16:30 asti, oli siivoustauko, mutta kyllä kannatti oottaa. Lauteilla hyvä vaihtaa mielipiteitä muiden seilaajien kanssa. Kelit oli pääasiana keskusteluissa, eri toteen tuulet. Ne kun ovat vähän rassaneet yhtä sun toista matkaajaa.

Kävin ”laituriostoksilla” ennen saunaa, samalla sai jaloittelua.

Virkistäytyneenä lähdettii ravinteliin ruokailulle. Viimevuonna jo hyväksi havaittu ravintola oli tänäänkin meidän valinta ja sieltä listalta pizzat. Tulee varmaankin pizza-kiintiö tällä reissulla täyteen ?????

Pieni lenkki kaupalle, Sale ja kmarket vierekkäin. Pientä makeeta tarttui mukaan.

Ysin lippusoiton jälkeen koputettiin veneeseen ja satamahenkilökuntaan kuuluva poika kyseli lippua, sitä joka kiinnitetään keulakaiteeseen. Ihmeekseni sitä ei ollut ??? No onko kuittia ? Roskikset olin vienyt jo onnekseni aikaisemmin, ja lompakosta tyhjentämäni kuitit olikin tallella ”uudessa”roskapussissa. Kelpas pojalle. Huh.

Eipä tässä tällä kertaa muuta.
varusteleka.fi

Perheen retki merelle 16.6.-17 perjantai

17.6.2017 Yleinen

Olimme sopineet jo aiemmin, että jos kelit sen sallii, lähdemme koko porukalla meriretkelle ja näin teimme.

Keli oli ainakin satamasta lähdettäessä ihan oukei.

Nouto lastauspaikalta, koska rompetta on pienten lasten perheellä jonnii verran, otettiin jopa rattaat mukaan, jotka myöhemmin osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sai pikkutytsy rauhassa ottaa päivänokoset, sitten kun vaan malttoi.

Svinösundin jälkeen kun piti lähteä kunnolla vauhtiin, huomasin heti, että nyt ei kaikki ole koneen osalta kohdillaan. Ei kiihtynyt niin kuin kuuluisi, ja plaaniin nousuun jouduin käyttämään ekaa kertaa trimmilevyjä apuna. Volvo Penta ei myöskään ottanut täysiä kierroksia, hikisesti 3500 rpm ja sisälle tuli semmoista palaneen kumin katkua, niinkuin hihna ois luistanut.

Hiljensin Amiraalisataman kohdalla, niinkuin muutenkin siinä teen, ja ajelimme hissukseen seuraavalle isommalle selälle, Rövaren ja Härrön pohjoispuolella olevalle. Kone seis ja luukku auki. Ensin en hiffannutkaan mikä vois olla ongelma, mutta kun aikani seurailin turbon letkuja huomasin, että turbon mittarille menevä letku oli yhdestä liitoksesta irronnut, oma moga kiinnitettäessä. Olin näet aatellut aikoinaan testiojon jälkeen laittaa siihen klemmari, no olinko?? en ollut ja nyt se sitten kostautui.

Kun kone alkoi pelittää niinkuin piti, hurautimme suorilta ulkoväylän kautta kohti ajateltua leiriä.

Tuuli kohtuullisesti lännestä, eli meille vastainen, joten lasten takia jouduin pudottamaan nopeuden 15-16 solmuun, aallokko oli noin 40-50 senttistä.

Ensimmäinen saari jota olin ajatellut, ei onnannutkaan. Bylandet. Meidän mielipoukamaan olikin joku isohko vene jo ankkuroitunut, dam’it.

Vaihdettiin länsipuolelle, poijupaikoille. Rantautuminen onnistui loistavasti, kiitos hyvän miehistön. Pesue rantaan haistelemaan keliä. Ja keli ei nyt tuohon kohtaan oikein sopinut. Tuuli kävi suoraan ruuantekopaikkaan ja koska meri on vielä aika kylmä. n 11 asteinen, pitemmän päälle tulisi siinä kylmä.

Komento: kaikki veneeseen ja paikan vaihto. Vaihtoehto kaksi : Stora Svartö

Siispä sinne. Onneksi sinne ei ole kuin muutama maili, joten aika pikaisesti oltiin perillä.

Kello alkoi jo tikittää ruokaa. Heti miten juuresten kuorintaan ja nyyttien rakentelua sekä tulien tekoon.

Kaikki vaan kuutioiksi, sulatejuustoo ja ihan tilkka vettä. Tietty mausteita varovasti-lapset.

Nuori kippari tuli tietenkin auttamaan sytykkeiden teossa. Kirves  kiinnosti kovasti.

 

Siinä sai äiti opastaa tytärtään varomaan tulta.

 

 

 

 

 

 

Nyytit noin tunniksi tulille, pihvit vähän vähemmän aikaa ja tomaatit jossain siinä välissä sekä kasvisnakit.

 

 

 

 

Tommoselta se sit näyttä ja hyvää oli.

 

Veikka ei tietenkään jaksanut ihan kokoaikaa ruuan teossa olla, joten hänelle keksittiin paljon parempaa tekemistä ,,,,,

Kun mahat olivat kaikilla täysiä, olikin muuten vaan yhdessä oloa.

Hyvät olivat kalliot jopa pikkuneidin ryömiskellä.

Siinä se päivä vierähti ehkäpä liiankin nopeesti, toki lähtöletut paistettiin.

Suurimman osan matkaa köröttelimme hissukseen, nauttien lähes tyynestä meri-ilmasta

 

Ilme kertokoon kaiken ……

 

sekä peräaalto ,,,,,

 

 

 

 

kotisatamaa panoraamana

Pikkasen sisähommii

19.5.2017 Yleinen

Tänään kävin viemäs patjat ja samalla vähän ylimäärästä krääsää pois.

 

Tosin  toi Suomi-Usa lätkämatsi ”pikkasen” haittas mun toitä.

 

Onneks ruvennu toi keli vähän lämpeemään, et tarkenee , vaik ei ihan koko aikaa niska limassa touhuiskaa …

 

 

Toi peili oli viime kesästä lähtiin meijän olohuoneen sohvan takana vain oottamassa asennustaan.

Ja nytkin ois voinu jäähä sinne, mut ku otin merikartat siel samast paikast pois, ni tarttu käteen. No nyt on sit peili wessas.

 

 

 

Oikeestaan tää oli mun illan homman agenda, tehä jatkojohto reitittimen antennille. Tai siis toiselle antennille.

Mul sattuu olemaan tota koaksaalikaapelii kela, just oikeen ohmista.

Noi päät ei niin kauhian kalliit ole, tervii vaan aikas paljo kärsivällisyyttä saaha ne johot niihi liittimiin, pitäs olla kätilön sormet ??

 

Se toinen antenni on tommonen snadi viiksi, mut aattelin, et parempi sekin on tonne katolle saaha.

 

Yläkerran herra on lupaillu tulevalle viikon lopulle lämpösii kelei, joten taitaapi Sarza päästä ulkoilee saaristoon.
Action-kamerat alk. 69,95€

Autoilua Jejulla vol 2

11.2.2017 Yleinen

Helpotti kummasti liikkumista, kun oli ”oma”auto.

 

Tultiin tänne uimarannelle oikeen heti aamusta.

 

Ja kivat mainingit kuohahteli rantahietikkoon.

 

 

 

 

On siinä kädet viuhtonu kun eteen päin yrittää mennä,

kuvittelinko nuita ulokkeita potkureiksi vai mitähän on mielessä pyöriny ???

 

 

Aivan tuon uimarannan tuntumassa oli nukkenäyttely.

-me Jurin kanssa vähän epäröitiin, etä viittiikö sitä nyt nukkeja lähtee ihmittelemään, mutta onneks mentiin.

 

 

 

 

 

Kyllä sai ihmetellä nallekokoelmaa ja ennen kaikkea sitä mielikuvitusta, mitä oli käytetty kun tuota on suunniteltu sekä toteutettu.

 

 

 

Ja nää pari viimeistä, ne oli huiput.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kyllä päiviteltiin pitkään viel autossakin, kun seuraavaan kohteeseen mentiin.

Kohteemmeoli lasipuisto, kaikki oli puhallettu, muotoiltu lasista.

Aivan häikäisevää tämäkin.

 

 

 

Jotenkin tuli mieleen Yellow submarine ja beatles ????

Oltiin molempii nähty, äskettäin …

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällaisissa paikoissa sitä saa aikansa kulumaan…..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta niin piti matkan jatkua.

Kun kävelee ja katselee, saattaa unohtaa tankkaamisen, joten ei kun ettimään ..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sellainen löytyi keskeltä ei mitään.

 

 

 

 

Ja niin löytyi ”maailman isoin hampurilainen”, niin sitä mainostettiin, ja olihan se aika iso.

 

 

 

 

 

Ja päästiin sauhuillekin, tuolla kun ei saa joka paikassa polttaa,

eikä varsinkaan heittää tumppeja mihinkään.

On niin maan pirun siistiä joka paikassa,

Siitä kun hetken ajettiin, päästiin vaihteeks meren äärelle.

Doi hareubang -kiviukko.

 

Saarella vallitsee muuta Koreaa lämpimämpi subtrooppinen ilmasto, ja sen eristyneisyyden vuoksi sinne on kehittynyt omaperäinen kulttuuri, jonka piirteitä ovat muun muassa dol hareubang -kivipatsaat ja matriarkaalinen perherakenne.

 

 

Naisten asema Jejulla on vahvempi kuin muualla Koreassa osittain Haenyeo-perinteen ansiosta. Haenyeot ovat naispuolisia sukeltajia, jotka keräävät meren pohjasta simpukoita ja äyriäisiä. Naiset sukeltavat pidättäen hengitystään 2–3 minuuttia varusteinaan vain lyijyliivi ja uimalasit. Perinteisesti sukeltaminen aloitetaan noin kymmenvuotiaana. Sukeltavat naiset ovat olleet aktiivisia myös yhteiskunnallisesti, toimineet vastarintaliikkeessä japanilaismiehityksen aikana ja nyttemmin ympäristöliikkeessä, sekä perustaneet osuustoiminnallisia ravintoloita.

 

 

 

 

 

 

Tää oli joku pikku kalastajakylä, johon satuttiin, ja satuttiinkin keskelle paikallisen saippuasarjan kuvauksia.

Siinä sitä turistit, me, töllisteltiin aikamme.

 

 

 

Hyvin olivat aallonmurtajan tehneet, ei ihan pieni myrakkä tätä siirrä !!!

 

 

 

Piti sit viel mennä lähikuppilaan pienelle iltapalalle.

 

 

 


 

 

 

 

 

viides päivä

30.1.2017 Yleinen

Tähän mennessä mitä olen oppinut Kataloniasta, on aika outo asia, Tapa, jolla täällä päin tarjotaan ravintoloissa Tapaksia, poikkeaa täysin etelä Espanjalaisesta, eli siitä, johon olen tottunut.

Pääsääntöisesti nää myy täällä pelkästään kokonaisen lautasellisen samaa lajia, oli se sitten olmakuivattuu kinkkuu, oliivi tai jotain muuta. Ei löydetty kuin kaks paikkaa jossa sai ite osoittaa, että otanpa tota pari, tota kolme jne …. Toinen oli se ekana päivänä bongattu Market-place, jossa hinnat oli ihan pilvissä ja toinen sivikadulla, niin että varmaan et eksynyt vahingossa sinne.

 

 

 

Tänään päätettii katsoa maisemia lintupersvektiivistä.

Asuntomme on tuon oikean puoleisen isomman kadun varrella, jossain.

 

Kaupungista saa yläilmoista aivan erilaise, paremman kuvan ja pystyy, siis jos pystyy, hahmottamaan paikat jopa paremmin kartalle, missä ollaan oltu ma mahdollisesti, mihin haluais vielä mennä.

 

 

 

Kävimme kääntymässä tuolla hiekkarannalla, missä tähän aikaa vuodesta ei kyllä hirveesti porukkaa ollut.

 
Satama tääl on iso. kulkee varmaankin tavaraa molempiin suuntiin paljon.

Onhan Katalonia Espanjan vaurainta aluetta.

Katalonian alueella on ollut asutusta jopa yli 50 000 vuoden ajan. Neandertalinihmisen asumisesta alueella on löydetty varmoja todisteita, kuten tulisijoja ja työkaluja. Kivikauden jälkeen alueella oli lukuisia iberiheimoja. Antiikin ajalla sinne saapui foinikialaisia ja kreikkalaisia kauppiaita, jotka perustivat Empúriesin satamakaupungin

 

Katalonia menestyi 1700- ja erityisesti 1800-luvulla taloudellisesti, jolloin siellä koettiin teollisuusvallankumous ensimmäisten joukossa Espanjassa. Erityisesti tekstiiliteollisuuden merkitys oli suuri. Kansallismieliset aatteet heräsivät kansallisromantiikan kaudella 1800-luvulla.

Teollistumista seurasi 1850-luvulla työväenliikkeen synty.

 

Tämä katselu oli mahdillistanut köysirata, pikemminkin vaijerirata, jolla pääsii pienelle mäentöppyrälle, jota paikalliset sanovat vuoreksi??

Tommosilla vaunuilla sinne köröteltiin.

Maisemat upeita.

 

Vasemmalla kuvassa lukuun ottamatta tuota isoa hallintorakennusta, alue oli satama ja työläiskorttelit. Osa taloista on vieläkin pystyssä, siis muutaman sata vuotta vanhoja. Pikku kujia ristiin rastiin, bodekoita siellä täällä.

 

Voi vain kuvitella, miten on muinoin ollut elämä ankeaa tällaisessa työläiskorttelissa.

Vuorelta tultiinkin sitten kävellen pois, aikas matka.

Tosin loppumatka metrolla.

 

Matkan varrella nähtiin tämmönen.

Pyöri ympyrää ku hyrrä.

Se oli tommosta ranteen vahvusest tangost tehty kiekko ja kaveri polkas vauhtii, ja hups….. pyörii se sittenkin…

 

Seuraavana aamuna oli sit kotiin lähdön aika.

Vakoiltiin ennakkoon lennon tietoja, pahalta näytti.

Päätettiin kuitenkin lähteä kentälle, jossa aavistuksemme osui oikeaan. emme mahtuneet koneeseen.

Kämppä oltiin tietenkin annettu pois, joten mihis yöksi ???

Jäi koneesta yksi nainen, Raili, meidän lisäksi, Hän oli Finskin vaparilla, Juttelimme hänenkin kanssa ongelmasta, joka yhdisti meidät kentälle jääneet. Sanoi olleensa muutaman viikon sellaisessa yksityis-asunnon tyyppisessä majoituksessa, jossa useita huoneita, mutta yhteiset sosiaaliset tilat, vähän niinku Hostel, mutta tätä pyöritti yksityinen, joku Suomalainen. Hän soitti ja sieltä saatiin vihreetä valoo, joten eiku sinne.

Kämppä osoittautui ihan mukiin meneväksi. Aika lähellä satamaa.

Käytiin kimpassa illalla syömässä, Raili lähti mukaamme. Mentiin lähelle sitä markkinapaikkaa, koska huomattiin sen vieressä olevan edullinen pieni ruokapaikka, jossa paikalliset istuivat. Se on yleensä hyvä merkki ja niin oli nytkin, ei tarvinnut pettyä.

Tämä on Savador Dalin museo, josta näppäsin kuvan kun tultiin syömästä.

Itse asiassa ennen ruokailua käytiin tuolla sisällä.

Käynti tuolla avasi mulle aivan uuden näkövinkkelin Daliin, hänen tuotantoonsa jne…..

Mulla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka monipuolinen taiteilia Dali oli ollut, koko ikänsä.

Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (11. toukokuuta 1904 Figueres, Katalonia, Espanja23. tammikuuta 1989 Figueres), tunnetaan nimellä Salvador Dalí, oli espanjalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja elokuvakäsikirjoittaja. Dalí tunnetaan surrealistisista maalauksistaan, erilaisista taiteellisista kokeiluistaan ja julkisuustempuistaan.

 Salvador-isä oli ateisti ja Felipa-äiti harras katolilainen, mutta avioliitto oli onnellinen. Salvadorille syntyi pikkusisko Ana Maria. Salvadorin yksivuotiaana kuollut vanhempi veli oli myös ollut nimeltään Salvador. Dalí on kertonut, että hänelle tuli siitä pysyvästi tunne, että hän oli vain kuolleen veljensä korvike, mistä seurasi epävarmuutta ja huomionkipeyttä.

Dalísta on tehty enemmän väärennöksiä kuin kenestäkään toisesta taiteilijasta. Dalía itseään jäljittely ei häirinnyt, vaan hän joskus jopa yllytti siihen. Lukemattomien markkinoilla liikkuvien väärennettyjen vedosten vuoksi moni taidegalleria ei ota kokoelmiinsa Dalín töitä.

 

Aamulla takas kentälle, odotusta ,,, odotusta,,,

Meille ilmoitettiin, että ei mahduta koneeseen, mutta jäätiin kuitenkin norkoilemaan, josko kuitenkin.

Kävi sit sellanen tsägä, että yks Kiinalainen seurue ei kerennytkään lennolle, tää olis ollut heidän jatkolento jostai kaukoidästä, vaan se oli liian paljon myöhässä. Niinpä me viivi mahduttiin,

Jes….

Näin tuli tehtyä taas yksi reissu…

Seuraavaan kertaan
Hotelli Barcelonasta, säästä jopa 45%. Katso tämän hetken parhaat tarjoukset!
trivago, maailman suurin hotellihaku. Vertaa hintoja yli 900.000 hotellin joukosta.

AliExpress.com – Sales and Bestsellers


neljäs päivä 8.11.2014

28.1.2017 Yleinen

Hyvin nukutun yön ja erinomaisen aamiaisen jälkeen, oli taas vuorossa, arvaatteko, erään arkkitehdin kodissa käynti.

Gaudi

Gaudí syntyi Riudomsissa, Tarragonan maakunnassa Reusin lähistöllä. Hänen isänsä Francesc Gaudí i Serra oli kupariseppä, kuten olivat olleet myös hänen isoisänsä ja isoisoisänsä. Hän sairasti lapsesta asti vakavaa reumatismia, jonka aiheuttamien kohtausten vuoksi hän oli ajoittain liikuntakyvytön. On arveltu, että Gaudín sairaus olisi tehnyt hänestä tavanomaista lahjakkaamman luonnon ja ympäristön tarkkailijan, mikä näkyy myöhemmin hänen arkkitehtuurissaan.

Gaudí opiskeli arkkitehtuuria ensin 1869–1874 Barcelonan yliopistossa ja sitten 1873–1877 Escola Tècnica Superior d’Arquitectura -oppilaitoksessa (suom. ’Arkkitehtuurin teknillinen korkeakoulu’).

Olkoon tämä yksi esimerkki ja ehkäpä ”välähdys”, Gaudin taidosta muotoilla valon paikka ja miten sen saa siirtymään toiseenkin tilaan.

Jo opiskeluaikanaan Gaudí työskenteli joidenkin tunnettujen arkkitehtien apulaisena, ja hänen ensimmäinen itsenäinen työnsä olivat Barcelonan kaupungille 1878 suunnitellut katulyhdyt

  

Ja taas tuo valo ”hyppää” esiin, jos ei ikkunoista, niin peileistä.

Osasi hän laatojenkin käytön.

Sehän oli muutenkin ”muotia” Espanjassa,

joten hänkin viljeli sitä siellä ja täällä, tässä tapauksessa täällä.

  

Hän osasi teettää myöskin puusta kaiken näköistä, meikeläisen mielestä satumaisia elementtejä ihan jokapäivääseen käyttöön.

Täyty oikein miettiä, oliko noita puiston penkkejä kaupungilla ?

En muista…

Ollessaan päivittäisellä kävelyllään tulossa Sagrada Famílian työmaalta 7. kesäkuuta 1926 Antoni Gaudí joutui Gran Via- ja Bailen -katujen risteyksessä raitiovaunun töytäisemäksi ja loukkaantui pahasti. Hyvin nukkavierusti pukeutunutta ja koko elämänsä kameraa vältellyttä arkkitehtia ei tunnistettu. Gaudí saatiin viimein kaupunginsairaalaan joidenkin taksien jo kieltäydyttyä kuljettamasta kerjäläiseksi luulemaansa miestä. Gaudí menehtyi vammoihinsa muutaman päivän kuluttua, 10. kesäkuuta. Hänen hautajaissaattuettaan oli seuraamassa tuhansia barcelonalaisia.

Matkalla majapaikkaamme, näimme semmosen hienon ravintolan.

Minä alan ihmisenä halusin vilkaista sisään

Oli siisnä skumppapullo poikineen.

Täällä päin puhutaan mieluimmin  Cava’sta

jota muuten viljellään nimen omaan täällä Kataloniassa.

Tästäkin Espanjalaiset riitelee, itsenäisyytensä lisäksi.

Pienen iltapäiväruuan ja tirsojen jälkeen, jatkoimme kulttuurin nälkämme tyydyttämistä.

Nyt oli sitten tanssin vuoro. Ei, ei, ei me, vaan Espanjan kuuluisimmat kastanjan nakuttajat, Flamengoa oli vuorossa.

Aivan kämppämme vieressä oli semmonen vanha, upea jonkin sortin kulttuuritalo, jonka ohi olimme kulkeneet ja nähneet ilmoituksen tästä esityksestä. Ja siis sinne nyt.

Se olikin sitten pikkasen hienompi mesta.

Ja osallistujat innosta uhkuen paikalla oikeen fiinimmät kledjut päällänsä ??

Vähän oli tietty pientä ennakkoasennetta, ainaskin meillä miehillä, mutta kun tanssi alkoi, rapisi asenteet jonnekkin lattialle.

Jos joskus pääsette tämmöseen esitykseen, menkää. Älkää epäröikö.

Saatiinpa mennä hyvillä mielin illalliselle, täällä kun aikas myöhään syödään, siis maassa maan tavalla ….

Rentodu! Hengitä! Lataa akkuja!
Ansaitset loman - Booking.com

Nyt saatavilla upea tiikkitarjotin vaikka oman veneesi nimellä!
Nyt saatavilla käsittelemättömästä teakista valmistettu tarjotin, johon laserilla poltettu haluamasi logo tai kuva ja teksti. Tarjottimella saat veneeseesi hiukan luksusta – merkkauta tarjotin vaikka oman veneesi nimellä ja tunnuksella!

 

Toinen päivä Barcelona

26.1.2017 Yleinen

Aamupalan jälkeen, ajettiin metrolla vähän matkaa pohjoiseen päin, tarkoituksena mennä kukkulalle, jonne aikoinaan ruvettiin puistoa suunnittelemaan ja suunnittelijaksi valikoitui Antoni Gaudín

Puisto sijaitsee Muntanya Peladalla (suom. ’paljaaksi ajeltu vuori’). Kyseessä ei itse asiassa ole varsinainen vuori, vaan korkea kukkula, jonka kasvillisuus on harvaa ja yksinkertaista kuivan maan kasvillisuutta.

Toimeksiantaja Eusebi Güell halusi asuintalostaan ”kaupunkipuutarhan”, ja Güellin puiston rakennustyöt aloitettiin vuonna 1900. Puiston oli tarkoitus olla 60 yksityisen tontin lähiö, mutta vaikka Güell myikin muutaman tontin, alkuperäinen suunnitelma ei koskaan toteutunut,

 

 

Noi Gaudin suunnittelemat sillat ja penkereet olivat aikas erikoisen näköisiä.

Ja ihme että ovat pysyneet kasassa näikin pitkään.

Tästä kuvakulmasta kun kattoo, näkee kuinka kirkas taivas on.

 

Vaan alemmassa onkin sitten kaupukitodellisuus….

 

 

Oli sieltä hyvät näköalat.

Keli oli pikkasen ”utuinen”, mutta voihan se olla,että tuolla on aina vähän ns utua, taitaa olla enempi ”saastetta”.

 

Vahinko kun ei tullut otettua kuvia niistä mustista kauppiaista viltteineen, joita oli sitten hiukka pikkasen paljon.

Virkavalta yritti ”valvoa” mutta eihän se mitään auttanu, ne kun selkänsä käänsivät, oli viltit krääsineen saman tien levällään oottamassa rahakkaita turisteja.  Toisaalta, antas niitten myydä, eivät olis muiden elätettävinä. Vaikka, taitaapi olla niinkin, että ovat laittomasti maahan tulleita, joten heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tämä, vähän ”siistimpi” versio kerjäämiselle.

 

Matkalla takaisin kaupunkiin, vielä rinteen alaosassa, oli myymälä ja näyttely.

 

Tais olla ite Gaudi, kenen kanssa päästiin istumaan.

Siel oli myös elokuva, joka kertoili herran töistä, työtavoista ja sen sellaista.

Oli näkemisen arvoinen juttu, suosittelen.

Alkoi ihan eri tavalla ymmärtämään Gaudin töitä. Siis sen mitä nyt tavis voi ymmärtää arkkitehtuurista, valon vaikutuksesta rakenteisiin ja sen sellaista. Ihan oli suu ymmyrkäisestä soikeena. Hullu se oli ja työhullu kaiken lisäksi. Hullu positiivisessa mielessä.

 

Köpöteltiin kaupunkiin päin ja käytiin jossain pienessä ravintelissa syömässä. Tääl on kiva tapa näis kuppiloissa. Kaikki myy lounasta, kolme ruokalajia, viini tai olut, kivennäisvesikin kävi, ja hinta oli 6-8 €. Ja ihan syötäviä eväitä.

 

 

 

 

 

 

 

Tää veijari oli sitten lähellä Ramblaa.

Piti jonkin aikaa katella, ennen kuin ymmärsin mitä se turaa.

Ei se kyl turannu, korjas katkennutta valokuitukaapelia. Näytti ainaski maallikosta aikas tarkalta hommalta. Niit kuituja oli sit aikas monta, joita se liitteli yhteen ton härvelin avulla.

 

 

 

Käytiin kaupassa, oikeen tavaratalon yhteydessä olevassa ruokakaupassa, josta sitten löyty ihan mita vaan, suuhun pantavaa. Makeet juusto- ja leikkeletiskit. Sai näyttää et tota viis viipaletta, tota neljä jne. Pääs maistelemaan sellasii juustoi, jotka muuten ois varmaan jääny ostamatta.

Pieni huli kämpillä ja illalla ihmettelemään ”pimeetä” kaupunkia.

Oli noi ”rautahäkkyrät” aikas hienoja, valolla saatu upeet efektit. Oispa kunnon kamera ?

    

 

 

 

Sit oli kaiken maaliman taloja, jotka illalla näytti ihan erilaiselta ku mitä päiväl oli kattonu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valo kirkon vierea on kuu.

 

 

Oli siina maalaipojalla ihmettelemistä.

 

Makee kaupunki.

 

 

 

 
Katso tämän hetken parhaat tarjoukset! Säästä jopa 45%
trivago, maailman suurin hotellihaku. Vertaa hintoja yli 900.000 hotellin joukosta.

Sisusta suomalaisten suosikeilla!
Katso valikoima ja inspirodu Iittalan verkkokaupassa!

 

Barcelona syksyllä -14

25.1.2017 Yleinen

Oltiin saatu vene telakoitua, niin oli aikaa lähteä vaikka minne.

Tällä kertaa se vaikka minne oli Barcelona.

En ollut käynyt aikaisemmin paikassa, joten saisin kokea jotain ihan uutta.

Matkakumppaniksemme saimme, vai oliko se niin että he saivat meidät, Madamen systärin miehineen. Pääsimme näet Jurin ystävän lipuilla reissuun. Entisenä Finnairilaisena hän saa muutaman tuollaisen lipun vuodessa. Etu lipussa on, että ei tarvitse maksaa kuin lentokenttä verot ja jotain ihan pikkasen muuta. Hinta on murto-osan normaalista. lennetään kuitenkin reittilennolla. Haittapuoli on se,  että pääsee koneeseen jos on tilaa, eli ei voi etukäteen varata paikkoja. Kerran ollaan lähdässä jääty Suomeen ja vasta seuraavana päivänä päästy matkaan, silloin mentiin Koreaan.

Madamen kanssa oltiin vuokrattu kattohuoneisto, n 100 neliöö, keskeltä kaupunkia, joten oli omat makkarit, kunnon keittiö,

olohuone ja ennen kaikkea makee parveke, oikeestaan terassi

.Huoneistomme oli tuon talon ylimmässä kerroksessa. Ramblalle ei ollut kuin parin korttelin matka ja merelle ehkäpä pari kilometria.

Metroasema ihan vieressä, joten paikasta toiseen siirtyminen oli tosi kätsyä. Barcelonan metro on toiseksi vanhin Espanjassa, Madridin on vanhin. Pituutta verkostolla 108 km ja asemia 150 kpl, joten ei se ihan pieni ole, ei sen puoleen , ei ole kaupunkikaan pieni.

Tällaisessa kaupungissa ylivoimainen paikan vaihtomuoto kuten useimmissa suurkaupungeissa.

Oltiin opiskeltu etukäteen pikkasen, mitä tämä mielenkiintoinen kaupunku tarjoaisikaan meille.

Tarjontaa sitten riittikin sen verran, että piti pikkasen karsia, mitä aikoi nähdä ajatellussa kuudessa päivässä.

Ekana päivänä lähinnä tutustuttiin asuntomme ympäristöön. Missä lähin aamuleipäkauppa yms.

Ja tietty, Ramblalla oli käytävä.

Sielläpä tömättiin ”Marilyniin”, toki vaan parvekkeelta saatiin nähdä.

Ois ehkäpä saanut lähempääkin tuttavuutta tehdä, talossa oli seksimuseo, mutta villi veikkaus että oli jonkin sortin transu tällä kertaa tämä esiintyjä.

Löydettiin myöskin markkinapaikka, erään lainen tori, missä kyllä osattiin sitten turisteilta rahat ottaa hinnoittelun muodossa pois.

Tuotteet mitä maisteltiin, olivat kylläkin hyviä, mutta se hinta ,,

On toi Rambla kyl näkemisen arvoinen katu, kotenkin vaan kaikki hässäkkä tapahtuu ton kadun varrella.

Kuten yleensäkin, näissä katolisissa maissa, kirkkoja on sit joka lähtöön.

Jurilla ei ollut kameraa mukana, joten päätettiin tulla joku toinen ilta uudellen kuvaamaan tää kirkko.

Huomenna muutenkin lisää kaupungista ja siitä, mitä nähtiin.

 

 

13.10. torstai

13.10.2016 Yleinen

Ja torstai toivoa täynnä ?

Olin jo eilen illalla pikkasen flunssaisen oloinen ja fiilis jatkui,

Olimme haaveilleet saunomisesta, mutta se sai nyt jäädä.

Kun kiersimme päivälenkillä saarta, pari miestä keittokatoksella pikku koiran pentunsa kanssa, sanoi saunan olevan lämmin, oluvatten lämmittäneet. Vahinko meille, mutta laiturille tultuamme, kerroun tiedon naapuriveneeseen ja tarttuivat täkyyn. Toki sanoivat köyvänsä ensin verkoilla. Aamulla jo tarjosivat meille siikoja, olivat saaneet turhon paljon, joista kuitenkin kohteliaasti kieltäydyin.

 

Kokeilin kuvaamista pikku lelullani, niin maalla kuin meressä.

Tule tekemään löytöjä Iittalan verkkokauppaan!

On siinä opettelemista.

This is an island just half an hour from Helsinki, clean nature and beautifull view.

Kävi muutama avovene ja tuli yksi isompikin, joka jäi peräpuolemme yöksi, joten nyt on kolme venekuntaa yötä Gåsgrundetissa.

Vähän outoa, keskellä viikkoo, lokakuun puolvälissä????

Niin se ilta hämäertyi ja lopulta tietty pimeni.

Elektroniikkaa, vaatteita, kenkiä, keittiövälineitä, varaosia, sistustustuotteita - AliExpress.com