Selaat arkistoa kohteelle etelän matka.

Viimeinen kokonainen päivä

1.10.2018 Yleinen

Viimeiseksi kokonaiseksi päiväksi emme olleet valinneet mitään erityistä ohjelmaa.

Lähdettiin hissuksiin kävelemään ja etsimään ns vanhaa kaupunkia. Sen piti olla noin kilometrin päässä majapaikastamme, mutta kun kiemurreltiin, meni meillä varmaankin puolitoista. Toki, matkalla pysädyttiin muutamaan kauppaankin.

Löytyihän viimeinkin sitä vanhaa rakennusta. Tosin, suurin osa ”pikkuisen” huonolla hapella. Vain kirkko keskellä kylää, kuten tapana on sanoa, oli hyvässä kunnossa. Siihenhän näillä riittää rahaa. Eikä siinä sinällään mitään pahaa ole, paljonhan kirkot hyvää saavat aikaan.

Jos nyt oikein ymmärsin seinässä olevaa tekstiä, oli tätä alettu rakentamaan 1862 ja ilmeisesti valmista oli tullut 1878, eli aika nopsaan olivat pojat kylän keskelle pytingin saaneet.

Oletus oli nyt, että jonkin asteinen isompi siivous eli korjaus oli meneillään, koska penkit oli kannettu ulos välikköön.

Vaikka joitakin ihmisiä olikin ovella, emme päässeet sisään, ovi pysyi visusti lukittuna, En sitten tiedä, josko pysyi muiltakin pihapiirissä olevilta, tuskin.

Tässä kirkon vieressä on aikoinaan ollut oikea markkinapaikka ravintolakatuineen, vaan eipä ollut enää. Ei jaksa nykyturisti näin kauas tulla. Oli ravintolat ränsistyneet.

Tämäkin talo, samoin kuin viereiset, ovat olleet ravintoloita. Pihoilla oli ruostuneita grillejä, vanhaa kalustoa pöytineen ja tuoleineen.

Oikein säälitti, miten olisikaan ollut hienoa istuskella paikallisten kera ja nauttia kaffet tai kenties pientä purtavaa.

Ajat muuttuvat ja meidän turistien kuten paikallistenkin käytöstottumukset.

 

 

Aika läheltä kirkkoa löytyi kuitenkin vanhasta talosta kahvila, joka nyt oli myöskin sähkötupakkakauppa.

Mikään ei ole niinkuin ennen. Röökikin on litkuksi muuttunut.

Hyvä niin.

 

Ja kun tilasin Cafe Americanon, sain tällaisen. Punapaitainen mies tiskin takana oli omistaja, mutta ei osannut moista sekoitusta minulle tehdä, joten odottelimme hänen vaimonsa saapumista, joka sitten teki tämän kylmän Americanon. Samoin Madamelle jääkakaon.

Siinä odotellessa saatiinkin pienoinen ylläri, kun tiskillä sähkötupakkahärveliään puhdistava nuorehko mies osasikin suomea. Äit oli Suomalainen ja ilmeisesti isä Kreetalainen. Hän oli syntynyt Suomessa, mutta asunut koko ikänsä täällä. Hyvin osasi Suomea, toki joitakin sanoja joutui haeskelemaan. Fiksu nuori mies. Äiti oli kuulemma sairaanhoitajana paikallisessa sairaalassa. Isästä ei puhuttu?

Takaisin hotellille käytiin vielä kerran maan mainiossa krekusalaattibaarissa.

3,50 € salaatilla hintaa ja oikeesti freesi ja maukas.

Juurikin oikea määrä oliviöljyä ja balsamicoa.

 

Päivä jatkui kuumana kuten oli koko viikon ollut, joten otettiin iisimmin loppupäivä.

Edellisen päivän kävely vissiinkin verotti voimia. Oltiin otettu 15642 askelta ja vajaa 11 km vaihdettu samalla maisemaa. Siinä lämmössä, n 30 astetta varjossa, pidän hyvänä suorituksena.

Koko viikon saldo n 50 km kävelyä, ei paha.

Altaalla varjossa löhöiltiin ja taistiinpa pikkasen torkahdellakin. Madam kävi pikkuisen kastautumassakin altaassa, mutta mulle vesi oli liian kylmää, oisko ollut vähän päälle 20 asteista. Mua oltiin hemmoteltu lämpösellä merivedellä, joten tuo muutaman asteen viileempi allasvesi ei houkutellut.

Illalla keskustassa oli paikallisille järkätty ohjelmaa, johon mekin hetkeksi liityttiin. Oli laulua ja tanssiesitystä. Kunhan jaksan, editoin pienen videoklipin esityksistä.

Illalliselle löydettiin Italialaistyyppinen ravintola, jonka ilmapiiri huohui …. modernia sisustusta höystettynä vanhoilla kuvilla.

Kuvissa olevaa maisemaa minäkin olisin kaivannut. Ei ollut kuin hiekkaranta jäljellä.

Asiakaskunta oli ilmiselvästi parempiosaisia paikkakuntalaisia. Mitä nyt muutama turisti oli eksynyt joukkoon. Eipä siellä kellään muulla miehellä lipokkaita jalassaan ollutkaan kuin minulla.

 

Pöytävaraustakin kyselivät, mutta onneksemme oli kuitenkin vapaa pöytä pienen neuvonpidon jälkeen??

Pieni alkupala oli ”pizzapullia” ja paria lajia tapenadea sekä jonkin sortin levitettä, maukkaita kaikki tyyni.

Pizzat eivät olleet mitään isoja, mutta senkin edestä hyviä. Mahtuu top vitoseen minun kategoriassa. Olis ollut pastaa ja pihviä, mutta tällä kertaa meni lätyn puolelle valinta. Ja hintakaan ei ollut paha. Koko homma juomineen alle 30.- €. Oltiin kuitenkin ”tasopaikassa”.

Näin myöhään ei oltukaan keskustasta pois tultukaan, joten ensimmäistä kertaan nähtiin puolessa välissä matkaamme hjiekkakentän todellisen tarkoituksen.

Turistibussit, mukaan lukien IntercityBuses, olivat tulleet huilaamaan tänne.

Vähän kuin kanat orrella illan hämärtyessä.

Siinä sitten piti vielä pakata laukut. Taksi tulisi hakemaan ysin pintaa aamulla.

Ei tarvinnut taaskaan uniMattia houkutella, kun huilaamaan viimein päästiin.

 

Matkalle lähdössä?
Katso matkatarjoukset täältä!