Selaat arkistoa kohteelle drone.

Sunnuntaina Kannonkoskelle

28.6.2018 Yleinen

Aamupalan jälkeen suuntasimme kohti Kannonkoskea, Kivijärven rannalla.

Madamen siskolla miehineen on kesämökki siellä ja meillä on jo usein ollut tapana käydä siellä, ikään kuin Jussin jatkot.

On siinä perhosten ja muidenkin ötököiden hyvä laiduntaa.

 

Naapuri kävi soutelemassa, sattumalta osui kuvaani.

Os menossa omaan laituriinsa ja ”meidän” laituri on veneestä oikealle.

Kun kopteria käänsin 90 astetta oikealle, sai pohjoisen suunnasta sinisen tien sillan näköpiiriinsä.

Siitä itään päin Viitasaarelle ei ole matkaa kuin rapiat parkymmentä kilometriä.

Tuo valkoinen kupoli, se kuuluu Pispalan nuorisoliikunta- ja luontokeskukselle.

Sieltä illalla kuului nuorison riemukasta ääntä, ei kuitenkaan häiritsevästi.

Piti isäntä ”komentaa” veneineen melomaan, että sai pientä teknistä neuvoa paremmin antaa.

Oli helpompi näyttää, kun vene oli perä edellä maissa.

Sain myöskin korjata, pikemminkin kiinnittää huonosti kiinnittämäni tukipuun uudelleen.

Toinen ruuvi oli alun alkaen mennyt hutiin, ja toinen ajan saatossa poikki. Muutenkin olivat liian lyhyet olleet. Nyt tuli sitten pidemmillä kiinni. Ihmeen hyvin nuo puun kuoret ovat pysyneet tuossa. Sitkosta ovet. Ei se vanha kansa muutoin noin olisi aitojen seipäitä kiiniittänyt. Siitähän minäkin tuon idean otin.

Tuli ne Leiditkin kopterin menoa ihmettelemään.

Seurailin pidemmän aikaa elämää edessämme.

Siinä sitä vilskettä vanhemmilla riitti. En saanut selville, oli enempi kuin yksi poikanen, tämä kun oli yleensä kurkkimassa yksin, vaan eihän tuohon ovelle toista olisi samaan aikaan mahtunutkaan.

Vielä hivenen noiden asukkien tulevaa näkökantaa:

Matkalla kotiin, poikettiin mansikkatilalla ostamassa pari laatikollista mansikoita.

Oli hieno pihapiiri.

 

 

 

 

Vanha navetta toimitti kaupan tiloja, nykyään kun ei ainakaan näkynyt lypsäviä olevan.

Olisi ollut muutakin myytävänä, mutta nyt tyydyttiin hyviin, putsattuihin mansikoihin, ei Mansikkeihin.

 

 

 

 

Oli päättynyt meidän tämän kertainen Juhannusraissumme, onneksemme ei niin kuin tälle perhoselle, joka oli liiskaantunut tuohon valon reunukseen, yllättävänkin ”ehjänä”

 

Seuraavaan kertaan.

 

Siirryttiin pohjoiseen päin

15.6.2018 Yleinen

Eipä tämä siitoajo pitkä ollut, ei ihan mailia.

Mielenkiino tätä saarta kohtaan heräsi jo kun eilen ohitettiin. Olivat rakentaneet uuden ponttoonilaiturin poijuineen. Ja oli vanha hiekkajaalalaiturikin saanut uuden kannen sitten viime vierailun. Olimme yrittäneet tänne varmaankin samalla reissulla kuin tuohon edelliseenkin, mutta tuloksetta.

Nyt onnistui kerralla rantautuminen Brockhamniin. Merikartassa lukee Stora Brockhamn. En tietoa, miksi oppaissa vain Bockhamn???

 

 

 

 

 

 

 

Ohi ajaessa näyttää, että laiturin vierukset hiekkarantaa, mutta todellisuudessa hiekat kaivettu ja viety Helsinkiin, nyrkin kokoista kivikkoa.

Onneksi etekärjessä on jäljellä kiva pikkupätkä oikeeta hiekkaista rantaa lapsien uida.

Keskellä saarta on valtaisa kuoppa, josta kaivetti 1900-luvun alusta 1930-luvulle ja vielä jonkin verran 1960-luvullakin hiekkaa Helsingin rakentamiseen. Tuon ajan kaikki rakennushiekka on peräisin täältä.

 

On siinä ukoilla ollut homma kuskata tod näk ämpäreissä jaaloihin tavara.

 

Tuon ajan palkatkaan eivät kummoisia olleet, mutta olipahan hyttyset ja paarmat kavereina…..

Hiekkarinne ei voi jyrkempi olla sortumatta.

 

 

 

Pohjalla oli enempi vähempi kitukasvuista mäntyä polun lisäksi.

 

Tuli jopa pikkaisen etelälapin maisema mieleen, melkein kuin jonkin nevan vierustaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäistä kertaa näin tuommoisen alumiinisen sahapukin, joten ei mennyt tämäkään päivä hukkaan.

Tulipaikka on samalla sapluunalla tehty, kuin kaikki Uudenmaan virkistyksen ylläpitämissä paikoissa.

Nyt on vaan tulen teko kielletty, jopa vaikka olisi keittokatos jossa savupiippu. Näin viranomaiset ovat erikseen sen tiedottaneet. Oli Nuuksiossa palanut viisi hehtaaria.

 

Siinäpä kaksi paskatekopesuetta kymmen tulavaisuuden masiinan kanssa lähti rannasta ulommas, kun tultiin lenkiltä.

 

 

 

 

 

 

 

Pakollinen terassinäkymä.

 

 

 

 

 

 

TOP 50 suosituimmat tuotteet tällä viikolla - Klikkaa!
Nyt ilmainen toimitus yli 70€ tilauksille! - Lue arvostelut ja tilaa!

 

Tommonen ”pyyhkäisi” ohi, turistit kannella.

Varmaan unohtumaton elämys heille.

 

Kohti Lillfjärdeniä 8.6.

8.6.2018 Yleinen

Aamun lämpitilat ,,,,,

Aamupalan jälkeen tankille sekä septin tyhjennykseen. Oli kerrankin nopea ja tehokas imupumppu.

Nafta täällä melkein kymmenen senttiä halvempaa kuin kotisataman lähellä olevassa Skattan jakelupisteellä, joten tankki täyteen.

Keli on tosi hieno, tuulta vain nimeksi ja aurinko pilkistelee pilvien välistä. Hyvä päivä vaihtaa majapaikkaa.

 

Tuota salmea pitkikin tänne tultiin.

Kaukana horisontissa siintäis, jos näkis, Venäjä.

 

Nyt kun olette päässeet käsitykseen, mihin olemme päätyneet, voinkin rauhallisin mielin aloittaa juuresten kuorinta ja pilkkominen.

Ja noita kuutioita kun oli haudduttanut runsaan tunnin, lisäsin sulatejuustoa, Madamen oma sekoitus, vähän mausteita ja vot, ,,

Naudanlihasta pihvit, vain pippurirouhetta ja ripaus suolaa. Tällä kertaa sisätilassa paistettuna, on kulovaroitus, ei voinut tulia tehdä.

 

Niin, ja täytyyhän tämä paikka tarkemminkin kuvata, ollaanhan nyt täällä jo neljättä kertaa.

 

 

Hetken sulattelun jälkeen pikkulenkki, siis kävelylenkki.

Aiemmin huomattiin kun avovene ajeli leirimme ohi. Ihmettelinkin, mitenkäaikoivat tuota kautta mennä, kun kovin on matalaa jo entuudestaan, puhumattakaan, että nyt vesi tällä -40 cm.

 

Kävelyn aikana selvisi, että olivat leiriytyneet niemen nokan toiselle puolelle.

 

 

 

 

 

 

 

Ja leiri

oikeesti, kun oikeen teltan mäelle olivat laittaneet. Harvemmin nykyisin näkee moista saaristossa.

 

Yleensä minä taaplaan edellä, mutta kuinka ollakkaan, Madam työntyi jossain vaiheessa eteeni, ja kuinka ollakkaan, heti oli polulla käärme vastassa. En kerennyt kuvaa nappaamaan, sen verta vikkelästi luikerteli kotikoloonsa kiven alle. Oli aika iso rantakäärme.

Ulkomeren puoleinen saaren näkymä on upean karua. Useamman kerran olen täällä käynyt virvelöimässä hyvin laihoin tuloksin. Nyt en ottanut vapaa edes mukaani. Olis kyllä veneessä useampikin ollut.

 

 

 

Oikein ku mielikuvitusta on mukana, niin oisko ihminen ja jokunmoinen lintu.

 

 

Ja metsäkin näyttää ihan metsältä.

Suomen halvimmat LED loisteputket 

 

Pellingin Sandholm

7.6.2018 Yleinen

Päätettiin kuitenkin vaihtaa heti aamupalan jälkeen maisemaa, tällä kertaa pikkuisen takaisin päin, Pellingin Sandholmiin.

Olivat luvanneet iltapäiväksi kovaakin tuulta. Ja se tuuli todellakin tuli.

Tultiin tuttuun laituriin, oisko kolmas kerta täällä.

 

 

Onkohan talvi kohdellut kaltoin, vai mikä lie rikkonut, saa nähä, kauanko kestää jos ei korjata ??

Käytii pienellä lenkillä herrättääksemme ruokahalua. Maisemat kuin ennen vanhaan konsanaan maaseudulla. Paitsi, että täällä pikitie.

Ja tien varrella lupiineja, paljon.

Oli sit veneitäkin ripoteltu, en vaan tiedä kenelle.

 

 

 

 

 

 

 

Tuossa liki oli myöskin karavaanarialue, mallia ”Norja”. Siis ekan kerran nähtiin moisia kyliä norjassa, missä vaunut parkkeerattu ja rakennettu kunnon pihat puusta ja vaikka sun mitä ympäri vaunua.

Ilmeisesti täällä on jonkin asteista teollisuutta, vai mikskö ois nuin isoja halleja??

Eikä ollut ainut.

 

 

 

 

Lisäksi oli pikkasen iso plantaasi. Ainakin aitaa oli muutaman sadan metrin matkalla tien vieressä

 

Kun tuo lauta-aita päättyi metsän reunalla, muuttui riista-aidaksi kääntyen pois päin tiestä.

 

Tätä mielessäni naureskelin, kun johtoihin laitettu punaisia pallukoita. Aattelin näet että ovatten ottaneet drone-lennätykset huomioon, Näkee aika kaukaa noi piuhat.

Todellisuudessa molemmin puolin tietä alavaa ja meri lähellä, jolloin varmaankin linnut, eri toteen isommat, voisivat myös havaita nuo ja väistää. Turhan paljon lenteleevät johtoihin muutkin kuin dronet.

Josko illaksi rauhoittuis tuo tuuli, tai edes huomiseksi, että voitais jatkaa matkaa lähemmäksi Kotkaa.

Illan kuvia. Oli hieno keli kun pikkaisen tyyntyi

Tilaa tästä veneen nimi- ja rekisteritunnustarrat

 


Kotiin tulo ja ongelmia

21.5.2018 Yleinen

Kun pejantaina lähdettiin tuulisessa ja viileässä kelissä kotia kohti, tuli koneongelmia.

Kurvattiin Rövarin laituria rantautumismielessä katsastamaan, kun koneen öljypaineet laski hälyyttävästi.

Pieni keskimmäinen mittari mittaa öljyn paineet, ja pitäisi olla yli puolen välin eikä noin, kuten nyt.

Ja kun tyhjäkäynnille laitoin, oli vielä hälyyttävämpi.

 

 

 

 

 

Kyllä vähän kylmäs ajella kotiin, kun ei päältä päin nähnyt mieään, kun konehuoneeseen vilkaisin.

Rannassa seuraavana päivänä juttelin kaverin kanssa, jolla ollut useammassakin veneessä saman moinen kone. Hän kertoili, että yleensä tuo viittaa öljybpaineventtiileihin. Olin yöllisen tutkailun perusteella tullut samaan tulokseen keskustelupalstoja selatessani.

Sattui vielä tällä kaverilla olemaan veneessään osat, jotka siis ostin. Siispä asentamaan.

Tässä mötikässä, joka toimiin öljyn lauhdittimena, on nämä venttiilit.

kävi kuitenkin sillai, että kun olin asentanut ja koeajolenkin tehnyt, niin vyoti pikkaisen öljyä.

Paineet olivat ok.

 

 

 

 

Tuossa hyvin ilmenee, missä asennossa painemittarin viisarin kuuluu olla.

 

Sitten kävi vahinko, kiristin pulttia pikkaisen liikaa, jolloin napsahti poikki.

Tuossa ruuvarin kärjen kohilla on se poikkimennyt.

KELE …….

Nyt saa jäädä huomiseksi katkenneen irroitus, kun tuo selkäkipu taas rajoittaa aherrusta.

Se on vihoitellut nyt vesillelaskusta asti, tuli riehuttua liikaa silloin.

 

Otin kuitenkin dronen mukaan, joten päätän tän raportoinnin ilmakuviin.

Vaikka veneitä onkin aika paljon kentällä, täytyy muistaa, että on vasta 20.5. Joskus 70-luvulla ensimmäiset laskut tehtiin vasta 13-16.5.

 

Kelit vaan jatkuu 16.5.

16.5.2018 Yleinen

Yö nukuttiin hyvin, kun satuin asentamaan lämppäsin lämmön oikein, eli ei tarvinnut aamulla herätä hiestä märkänä.

Kierreltiin saarta menemättä kuitenkaan metsän puolelle, punkkeja pelätään.

Lintuja lenteli ohi, osoittautui hanhiksi, niitä oli paljon, vahonko, kun en saanut kuvia parvista.

Lisäksi lintuja isoina ”lauttoina”, olivat Haahkoja.

Kävin pikkasen dronella kuvailemassa, mutta eivät tykänneet, joten otin kopterin alueelta pois.

oli täällä sit jo jokunen hanhikin.

Lounaaksi tein pakastimesta otetut sisäfilepihvit ja rosamundat viereen. Oli aikas hyvää.

Merivesi oli pinnan tuntumassa peräti 15 astetta ja se on paljon tähän aikaa vuodesta.

 

 

Taisin taas sytyttää väärin eli alapuolelta.

Eikös ne viisaat virkamiehet kertoneet, että yläpuolelta puut pitää sytyttää. Haluisin nähä miten se näissä olosuhteissa toimisi. Ite en aio ees yrittää.

 

Näihin tunnelmiin .

Kesän eka reissu 15.5.

16.5.2018 Yleinen

Sain maanantaina siivottua sotkuni, joten luonaan jälkeen tiistaina päästiin pakkaamaan kamat veneeseen. Auto oli sitten pikkasen täysi, kun kerralla vietiin kaikki.

Ja heti reissuun.

Perinteisesti suunatana oli Porkkalan Bylandet. Kelikin sattui kohilleen, lähes plägä eikä ruuhkaa.

Pieniä otoksia niin kameralla kuin Mavicilla.

Näihin kallioihin ei sitten kyllästy koskaan.

Kuvat lisäilen, kunhan saan pikseleitä pienemmälle.

nää on parempi laittaa ”elokuva”-käsottelyllä, jotta ottaa mukaan kaukki pikselit.

Illalla sitten letut piti saada, kesän ekat nekin, siis nuotiolla paistetut. Nyt tein lisäkkeeksi grillibanaanit ja nekin onnistuivat hyvin.

Ja mulle tietenkin pakkikahvit. Madan nautti skumppaa.

 

Tuo on pikkasen kaukaa otettu, mutta iso musta kyy siinä luikki, tai pikemminkin luikerteli,  karkuun. Oli tosi pulskassa kunnossa.

 

En hirvinnyt lähemmäksi mennä.

 

 

 

 

 

Mavicin ulkoilutusta

6.5.2018 Yleinen

Venehommilta kerkesin tänään käväsee Suvisaariston kärjessä.

Nää on aika pitkiä otoksia, joten jos tuntuu, että on kiire jonnekin, niin sit on kiire.

Näissä kuvissa kuiteskin meikeläisen hermo lepää …

 

 

Harjoitus lähellä veden pintaa

23.4.2018 Yleinen

Löysin Suvisaariston kärjestä kivan paikan harjoitella lentämistä lähellä veden pintaa.

Se ei olekaan ihan helppoa, kun tuo kantti ei tahdo kestää.

Jätin tarkoituksella sensorit päälle, koska silloin todennäköisesti ei ”törmää” veteen, ainakaan niin helposti.

Näitä harjoituksia tarvitaankin, ajatellen kesää ja että olisi sitten valmiimpi kuvaamaan saaristossa. Toivottavasti siihen mennessä jo osaisin pikkaisen paremmin.

Tänään katselin pikkaisen näitä otoksiani Madamen Macillä, ja täytyypä sanoo, että kun on iso, 4K näyttö, kuva on aika tarkkaa. Valatosahan on kuvattu FHD:na, koska oletusarvo on, että suurimmalla osalla katsojillakaan ei ole näyttöä, joka edellyttäisi parempaa tarkkuutta. Lähinnä tuleekin kysymykseen, kuinka itse osaan kuvata ja editoida.

Amiraalisatamassa käynti

22.4.2018 Yleinen

Soukanniemessä, aivan sen luoteiskärjessä, on ”pers-aukisten” veneiliöiden sataman, lähinnä purjeveneilijöille, Penttalan saari on ihan siinä melkein käden ulottuvilla. Sinne ajaessani, ihmettelin, että en ollut koskaan käynyt, tei ainakaan en muita että olisin. Olinhan kuitenkin -70-luvulla pyörinyt alueella aika paljon, mutta syystä tai toisesta, tuo niemen kolkka oli jäänyt käymättä.

Täälä kertaa käyntini antoikin aivan uuden ulottuvuuden, kiitos Mavic Pro:lle.

Siispä, nauttikaa näkemästänne.