Selaat arkistoa kohteelle Bylandet.

Bylandet ja suojaa

11.8.2018 Yleinen

Näpsäisin ensimmäisenä yönä kohti Helsinkiä ja sen valoja kännykällä kuvan.

Yllättävän valovoimainen on Samsungin kamera.

Säätieteilijät olivat luvanneet jo perjantai-illaksi navakoituvaa tuulta ja sen olivat noteeranneet myös muut veneilijät.

Normaalisti niin rauhallinen pohjoispuoleinen ranta alkoi täyttyä veneistä.

 

Tämä oli siis lähtötilanne torstai-illalla.

Näiden jo kiinnittyneiden lisäksi pari muutakin kauempaa ”tiiraili” mahdollisuutta rantautua tänne, mutta luopuivat todettuaan loivan ja liukkaan kallion olevan heille epämiellyttävä riskitekijä. Siinä helposti joutuu kallion ja veneen väliin tahtomattaan. Lisäksi yrittäjät omasivat sen verran syväyttä, että ois jäänyt keula parin metrin päähän rannasta.

Meitä eivät haitanneet muut, me elettiin ihan omaa elämää.

Ensimmäisen kerran näen moisen asian. Joku oli tehnyt ”autiokämpät”, eli laittanut valmiiksi pilkkeet, ei muuta kuin rikkitikkua siihen. Mahtavaa, tämmöistä lisää.

 

Tietenkin saari piti kiertää, pariinkin otteeseen.

 

Meinasin saada aalloista hienoja kuvia, vaan tuulen suunta oli pikkaisen liikaa lännen puolelta, että pursiseurojen ”valtaamat” saaret plokkasivat aallot pois, joten vähän tynkäaaltoi tuli.

Vaikka monesti tätä saarta ollaan kierretty, en muista tämmöistä kallion väriä nähneeni.

Näytti vähän kuin ois ollut lahonnutta puuta kallion sisällä.

Rapautunutta kiveä se kuitenkin on.

 

Oli joltain vissiin ruuan tähteitä pudonnut pöydän alle. Vahingossa huomasin, kuinka kärpäset innokkaina pyöri sen kimpussa.

Yksi oli vissiinkin pyhäkamppeisiin sonnustautunut, kun noin värikäs oli.

Se ei paljon muista noteerannut, vaikka ne sen yli välillä käveli. 

Siinä istuessani lenteli perhonen ympärilläni. tarpeeksi kauan kun maltoin kytätä, sain siitä kuvankin.

Lajia en tunne, mutta hieno se on.

Nokkosperhonen se ei mielestäni ole??

Googlen ihmeellinen maailma kertoi tuon olevan Neitoperhonen.

Ennen oli kuulemma harvinainen Suomessa.

 

Vähän ennen auringon laskua ihmettelin Espooseen päin olevaa ”pilveä”.

Sanoinkin purkkarin kipparille, että palaakohan tuolla jotain.

Todettiin vaan, että varmaankin matalla oleva sadepilvi.

Ei ollut sadepilvi.

Siellä oli vene syttynyt tuleen keskellä selkää. Kippari oli kuulemma hypännyt mereen ja uinut läheiselle luodollo, josta hänet oli noukittu pois. Vene tuhoutui täysin. Oudoksi tämän tekee asia, että oli uudehko perämoottorilla varustettu vene.

Kuva ei ole minun ottama, joten toivottavasti sen ottaja ei vedä tästä hernettä nenään.

Mistähän saanut kipinän, kun noin kävi ???

 

Tässä sitten pieni kuva-arvoitus.

Kuvaa ei siis ole manipuloitu mitenkään, vaan on ihan kännykällä otettu.

Saapi kommentoida ja ehdotella näkemystään, kuin tämä on otettu.

 

Tarkoitus oli alun alkaen lähteä kotiin maanantaina tai viimeistään tiistaine, mutta nyt tuulet kääntyvät pohjoisen puolelle, ja tämä paikka ei ole turvallinen silloin, joten todennäköisesti kotuidumme jo sunnuntai-iltana.

Se jääpi nähtäväksi.

 

Siirrytiin plägässä Bylandetiin

10.8.2018 Yleinen

Ooteltiin iltaan, kun tiedettiin, että tyyntyy. Päästiinkin ajamaan plägässä, paitsi, että vanha maininki nyökytti sen verran, että hiljennettiin 22:een solmuun.

Kohde oli Bylandet, joten aika ripeaästi päästiin paikalle.

Pohjoikärki, meidän lempparipaikka, oliki ”valloitettu”. Viisi nuorehkoa miestä makkaran paistossa ja mahansa täytettyään, lähtivät vähän ennen illan hämärtymistä pois. Ekassa videossa ns ”perävalot” näkyy, jos luodon läheisyydestä erottaa?

Yön yli nukutta ja tässä tulos.

 

Saaren vaihto

28.5.2018 Yleinen

Päätettiin jo eilen, että tänään, maanantaina, vaihdamme saarta, Bylandetiin haluttiin.

Ajettiin ulkoväylän kautta. Uutta näkymää ja kipparinkin pitää itseään ”opettaa”, ettei aina samoja väyliä sahaa, täällä joutuu oikeen kartasta katsomaan ja tarkistelemaan väylämerkkejä.

Edelleenkin oli yksi purkkari länsipäässä, paikassa, johon me ois ehkä haluttu, joten mentiin vakipaikalle pohjoiskärjen lahdukkaan.

Lounaaksi tänään grillasin raakajauhelihapihvit, Rosamundaa, sipulit höystettynä sulatejuustolla ja käärittynä folioon. Sit viel kesäkurpitsaa ja avocadoa. Raaáhko avocadokin kypsyy hyvin tulilla.

 

 

 

 

 

 

 

Se hyvä puoli tässä saaressa on, että puuhuolto on toiminut. Kuivia koivuklapeja. Osan viskelin sisälle, pysyyvät kuivempina jos vaikka joskus kesällä sataa.

Käytiin tietty saari kiertämässä, liikuntaa pitää saada.

 

Ja iltakin tulee, onneksi ,,,,

 

Kohti uusia seikkailuja

17.5.2018 Yleinen

Aamu oli jälleen upea.

Aamupalan jälkeen päätettiin vaihtaa saarta.

Ja vaihtoon kuului pieni opetus. Madam sai ajaa. ks peili.

Sain siis mahdollisuuden kuvata, kun kerran oli perämiehenä, vai perähenkilönä,  Madam.

Kuvat varmaankin kertoo enempi kuin miljoona sanaa, joten jätetään jaaritukset……

Saari ei ole muuttunut mitenkään. Lähinnä tarkoitan, että Helsingin kaupunki ei ole mitään parannuksia ainakaan vielä hallitsemalleen saarelle tehnyt…..

Rauhallistahan täällä on, kun ei ole kuin yksi vene meidän lisäksi.

Illalla piti vielä lentää:

Tilaa tästä veneen nimi- ja rekisteritunnustarrat

Kesän eka reissu 15.5.

16.5.2018 Yleinen

Sain maanantaina siivottua sotkuni, joten luonaan jälkeen tiistaina päästiin pakkaamaan kamat veneeseen. Auto oli sitten pikkasen täysi, kun kerralla vietiin kaikki.

Ja heti reissuun.

Perinteisesti suunatana oli Porkkalan Bylandet. Kelikin sattui kohilleen, lähes plägä eikä ruuhkaa.

Pieniä otoksia niin kameralla kuin Mavicilla.

Näihin kallioihin ei sitten kyllästy koskaan.

Kuvat lisäilen, kunhan saan pikseleitä pienemmälle.

nää on parempi laittaa ”elokuva”-käsottelyllä, jotta ottaa mukaan kaukki pikselit.

Illalla sitten letut piti saada, kesän ekat nekin, siis nuotiolla paistetut. Nyt tein lisäkkeeksi grillibanaanit ja nekin onnistuivat hyvin.

Ja mulle tietenkin pakkikahvit. Madan nautti skumppaa.

 

Tuo on pikkasen kaukaa otettu, mutta iso musta kyy siinä luikki, tai pikemminkin luikerteli,  karkuun. Oli tosi pulskassa kunnossa.

 

En hirvinnyt lähemmäksi mennä.

 

 

 

 

 

Pirkko ja Eila merellä

4.7.2016 Yleinen

4.7. ma . Olimme jo talvella päättäneet Madamen kanssa, että viemme Pirkon merelle, niin ahkerasti on plogiani seurannut, ainakin omien sanojen mukaan …….

Edellisenä iltana, samaisena iltana kun Islanti hävisi Ranskalle jalkapallossa, Madam kysyi luvan Pirkolta ja sen saatuaan, soitti Itkoskalle pyytäen mukaan.

Niinpä porukka kasaan ja Suomenojalle kaupan kautta. Klo 11.25 alkoi meriretkemme. Olin ajatellut körötellä Svinösundin kanavan kautta Kapareen, tietenkin koko ajan infoten mitä Ladyt saaristossa näkivätkään.

Siinä ne istuu nakottaa

Siinä ne istuu nakottaa

Mutta kun Madan havaitsi kelin olevan plägän, vienosti esitti asian: eiköhän mennä samoilla lämpöisillä Bylandettiin. Ja niin tehtiin.

20160704_124932

Ei näy tytsyjen selän takana rantaa…

Hetken päästä kun olimme rantautuneet, tuli viranomaisvene tarkistamaan ketä meillä oikein on gastina, siis mukana, koska meidäthän he jo tuntevat.

20160704_132923

Otsasi hiessä on sinun raataminen leipäsi eteen.

20160704_132058

Ja ei riittänyt puunkanto….

20160704_134540

Ja tiperrystä riitti

20160704_140304

Ja tässä ennen nuotioon panoa

20160704_140845

Kun tulet oli saatu sytytettyä, eikä taatusti päältäpäin,

20160704_184226

laittoi kokki kolmonen, siis minä, savustuspöntön broilerilla täytettynä tulille.

20160704_134525

Ja nyytit viereen kypsymään. Kamera ei taltioinut tapahtumaa.

Siinä apetta nautittuamme, kulki ”metsikön”halki jonkin asteinen kippo…..

20160704_182041

Iltapalaksi oli sitten nuotioletut, jotka tulimme nauttimaan sisätiloihin. Ja sattuipa mulle sellaistakin, jota ei ikinä ole ennen sattunut. Tuli kesken letun paisto aikas moinen tuuli ja oisko ollut kolmannen letun kohilla, kun tokaisin ennen kääntöheittoa, että saa nähä, viekö tuuli tän mennessään. Enkä todellakaan olisi uskonut, niin tosiaan kävi. Sain letun ilmaan ja samalla sekunnilla lettu katosi, en kissaa kerennyt sanomaan. Nauru oli aikas herkässä. Vahinko että ei saatu kuvattua.

20160704_191715

Lettujen jälkeen naiset ”vähän” rentoituivat”

20160704_193550

Kotimatka kierrettiin Stora Svartön kautta, sisäväylää pitkin munun taas selittäen, ihan kuin he eivät itse ois nähneet, upeita maisemia ja ”mäkkejä” elikkäs huviloita / taloja.

On se vaan kaunis väylä.

Laituriin ajo sujui erin omaisesti kolhimatta naapurin juuri maalattua purkkaria.

Kiitos Leideille seurasta,,,,,

koska lähedetään uudelleen ,,,,