Samponlohi

14.12.2018 Yleinen

Sain viimeinkin editoitua itse isännän satoaan tarkkailemassa ja ruokkimassa.

Näin melkein talviaikaan, lohet ei hirveen innokkaasti syö, jos vertaa kesään.

altaita ja maisemii
Otsalamput alk. 2,95€

Joutsassa käymässä

11.12.2018 Yleinen

Pekka kutsui meidät käymään luonaan, ja siihen kutsuunhan ei voi kieltäytyä.

Oli talvinen maisema, vielä

Ei kuitenkaan kestänyt kauan, eli seuraavana iltana jo sateli vettä, joten luonto ei ollut ihan parhaimmillaan sen jälkeen.

Purnun laskettelukeskuksessa käytiin paikat talvea varten katsastamassa

Vuorenkylä, jossa Purnuvuori sijaitsee, on aika aktiivi kyläyhdistys, joka olikin tänä viikonloppuna järjestänyt myyjäiset. Me siis sinne.

Taitaa olla talli, jossa tehdään muutakin kuin myyjäisiä pidetään.

Siellä olikin kaikenmoista kädentaitoa myynnissä.

Tuohesta tehty pallo, johon kuitenkaan ei ollut käytetty liimaa, vaan ne on jotenkin luonnostaan sykkyrällään keskenään, eikä irtoile, vaikka kuinka puristelet. oiva stressipallo luonnonmateriaalista eikä mikään muovi/kumipallo. Tuohtahan meillä on, enkä nyt rahasta puhu….

Ostettiin muutama arpa, mutta kuten yleensä, tämäkään arpa ei voittanut.

Yksi rinteen kantavista voimista ”tiskillään” myi ylämaan karjan lihoja. Lähistöllä on tila, jossa moisia isoja elukoita kasvattavat. Ja koska kesällä jo olimme tutustuneet sen maukkaaseen lihaan Brandön Jurmossa, ostimme jauhelihaa paketin mukaamme.

Tien toisella puolella on kyläkauppa, jossa myöskin piskuinen pubi.

kyläkauppa
kyltti kertokoon puolestaan.

Seuraavana päivänä kuvailin pihapiiriä.

Pekalla on lintujen syöttöpaikka aivan keittiön ikkunan edessä, joten siinä sitten kuvailin.

Parhaat kuvat, kuten tämä närhi, sain kuitenkin ulkona ottaa.

varpusii

Enimmäkseen tinttejä vierailee syöttöpaikalla, mutta nyt uutuutena on myöskin tullut varpusparvi.

Pikkaisen kun lasia heläytti, lähtivät vikkelään pois.

Siitäköhän tuo sanonta: lähti kuin varpusparvi ????

sanonnan, jonka eri tarkoituksia lukija voi tietääkin, leviää sen verran ”laajalle” alueelle.

Valitettavasti minun Sony ei pysty ottamaan riittävän tarkkaa kuvaa, jotta erottuisi siivistä tarkemmin yksityiskohtia.

Tuommoisen koosteen tein Mavicin silmin katsottuna.

Otin 90 kuvaa / sekuntti, mutta pivinen keli teki haasteelliseksi kameran automaatin, joten ei linnuista saanut kuitenkaan kunnollisia hidastukuvia.

Kiva on aina vierailla Joutsassa. Ei tarvitse olla kuin oma itsensä. 

Talvella nähdään.

Löydä halvat lennot tuhansien lentoyhtiöiden ja matkasivustojen valikoimista
momondo.fi

Uutta ilmakuvaa Suomenojalta

28.11.2018 Yleinen

Melkein jäässä

Matkalle lähdössä?

Oli vielä muutama isompikin vene, tosin lauhempaa keliä luvattu, mutta kuinka kauan kestävät??

Sarza2:n ankkurointipaikkoja 2015-2018

28.11.2018 Yleinen

Nykytekniikka antaa mahdollisuuden, jos itse haluat, selvittää paikat, joissa olet käynyt.

Siispä annoin Google-mapsille luvan seurata liikkeitäni, lähinnä missä olemme käyneet Sarzan kanssa. Toki, seuraa myös muita liikkeitäni, kun en muista ottaa pois paikkamääritysasetuksia puhelimestani.

Tässä kesää 2015, osa siitä.

Ensimmäinen kesä ja ei ollut aina paikannus päällä. Käytiin kuitenkin Kotka-Maariahamina välillä aika moneessa paikassa. Punaiset täplät kartalla jolloin rekisteröitynyt paikkamääritys.

Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun Utössä kävin. Oltiinhan Madamen kanssa jo Sarza1:llä liikkuneet jonkin verran, mutta kyllähän tämä veneen ”suurennus” antoi aivan uudenlaisen mahdollisuuden tutustua saaristoomme. Pituus 5.70 vs 8.05 metriä  ja painoa 800 vs 3500 kg. Voisi verrata pienen yksiön vaihtumista isoon rivari-kaksioon.

Ensimmäisen kesän harjoittelun jälkeen, uskaltauduimme jo Viron rannikolle. Vaikka täplä in Tallinnassakin, emme veneellämme kuitenkaan siellä käyneet. Lohusalu oli ensimmäinen satama tällä puolen Suomenlahtea.

Tallinnan Hotellimatkat Edullisesti!
Katso tarjoukset valitse sopivin! 

Kesä -17 ennen Juhannusta käytiin perinteisesti idässä ja sitten Jussin jälkeen lännessä. Vaikka manner-Suomessa oli koleaa, oli meillä Turun ja Ahvenanmaansaaristossa ihan kelpo kelit

 

Viimekesän itäisin paikka, Ulko Tammio, läntisin Ahvenanmaan Örsundet, välimatka on noin 270 merimailia, ja silti tänä kesänä ei kokonaisuudessaa tullut ”kuin” karvan yli 1000 mailia.

Taisi olla tuo kesä-16 kun ajettiin lähes 1500 mailia. Ja kyseisenä kesänä oli kallein naftahinta, pahimmoillaan maksettiin hiukan yli 1.80 € litralta kun tänä kesänä oli hiukan alle 1.50 € , keskimäärin.

 

Joku tietty ajattelee, ettei itse anna minkään tai kenenkään tietää, missä liikkuu, on ihan varmasti oikeassa. Nyt vaan meidän tapauksessa sattuu olemaan niin, että vesillä kun liikkuu, ei ikinä tiedä mitä tapahtuu. Näin ollen Trossi tietää myöskin missä liikumme, kun olen antanut luvan. Lisäksi tietää moni muukin, jos meistä ei kuulu vähään aikaan mitään.

Toki, hätätilannetta varten on meri-WHF, mutta kuitenkin, tämäkin on yksi ennalta mietitty juttu.

Tuotteet OBD-vikakoodinlukijoista peruutuskameroihin edullisesti!
Nyt ilmainen toimitus yli 70€ tilauksille! - Lue arvostelut ja tilaa! 

Kiva on vertailla juttuja.

Seuraavaan kertaan.

 

Pressu päälle

27.11.2018 Yleinen

Kun nyt viimeinkin saatiin konepuoli hallintaan, kävimme Madamen kanssa tyhjentämässä tekstiilit pois.

Ei rannan kaunein paketointi, mutta enhän minä joululahjapakettejakaan osaa kauniisti tehdä.

 

Oli jäänyt kaikki petikamppeet, patjat mukaan lukien levälleen keulakajuuttaan. Juuri ja juuri mahtuivat Kiian yhteen kuormaan.

Lisäksi löytyi vielä mun vaatteita keulasta, patjojen alta laatikosta, jossa oli myöskin pelastuliivejä.

Kellariin meni suurin osa mutta vaatepuoli leviteltiin olohuoneeseen ”kuivumaan”.

Olemme evakossa tällä hetkellä Madamen systärin asunnossa, hän kun on tällä hetkellä Tanzaniassa.

Meillä on menossa kylppäriremontti, täydellinen semmoinen.

Tuolla ei nyt oikein viihyisi.

 

Masi oli tälläkin kertaa jeesaamassa pressun päällevedossa, ei sitä yksin olis millään saanutkaan.

Putkikehikkoa kun rakentelin, oli osa omista merkinnöistäni ”haihtunut”, joten joutui pikkasen arpomaan, mikä putki mihinkin kuuluu. Loppuosa kehikosta tehtiin sitten yhdessä Masin kanssa.

Pressu meni ehkäpä pikkasen liikaa keulaan päin, mutta talvi näyttää sitten, oliko hyvä vai huono juttu.

Lähinnä on kysymys ilmankierrosta. Jos on liian tiivis, tupaa kosteus jäämään tuonne sisälle liiaksi.

Onneksi reunoille jää kuitenkin riitävästi poimuja, joista  meren rannalla yleensä tuulien pyörteet osuvat niihin ja sitä kautta tuuletus pelaa. Ja jäihän tuonne ahterin puolelle iso aukko.

Matkalle lähdössä?

Kävin vielä kaikki kaapit ja lokerot läpi, josta löytyikin yhtä sun toista jäätyvää nestettä, jotka tietenkin roudasin pois.

Akut irroitin kaapeleista, koska mittaus antoi ”luvan” niiden poistoon. Kaikissa kolmessa oli 12.7 voltin varaustilanne, eli aurinkokennot olivat hoitaneet hommansa hyvin, siis täyteen asti oli työntänyt virtaa niihin.

Nyt on hyvä mieli, kun meidän vanha rouva saa levätä muutaman kuukauden hyvin huollettuna.


Tässä vielä videoo, joka on kylläkin kuukauden takaa.

 

Isompi syyshuolto

24.11.2018 Yleinen

Kuten sovittu, Esa saapui maanantaina rantaan ja alkoi koneen purku.

Vaikka olevinaan ”tilava” konehuone, niin tuo luukku olisis kyllä kannattanut pikkasen isommaksi tehdä, samalla olis saanut isomman ”työreijän”. Vaikka 10 cm puolelleen, en usko, että lujuus olis niin hirveesti heikentynyt?

Koita siinä sitten vielä vääntää jotain mutteria, kun ei oikein meinaa jaloilleen kunnon tukavaa paikkaa saada.

Pienten ärräpäiden saattelemana saatiin (siis Esa sai) kuitenkin tarvittavat osat pois.

Venttiilinnostajat tökättiin järjestykseen veneestä löytyneeseen solumuoviin. Tällä helpotetaan kasausvaiheessa arpomista ja ennen keikkea vähentää venttiilien säätämistarvetta, kunhan takaisin laitamme.

Painoi sitten ihan ”pikkuisen”, ehkäpä 50-60 kg.  Mulla tuo selkä sen verta huonona, että piti köysi ottaa avuksi, jolloin sain selkä suorana kannelta nostaa.

 

Ennen kannen irroitusta, jouduttiin turbon välijäähdyti, itse tubo sekä merivesilauhdutin poistamaan.

Ja sisällä sekamelska, kun tavaroita, joita muuten riitti, piti edestä pois siirtää.

 

 

 

Kaanesta irroitetut suuttimet vein Diesel-Asennukseen tarkistettaviksi. Sieltä soitettiinkin samana päivänä, että ei riitänytkään kärkien vaihto, olivat kuoleentuneet jousetkin, joten kaikki niiden sisäkalut piti uusia. Alkuperäisestä parin sadan €:n kustannus kasvoi tonniin. Uudet olis maksaneet melekin 2500 €, joten ”halvalla” päästiin. Kansi meni Hi-Car:in tarkistettavaksi. Oli kuulemma loistokunnossa, joten hinta pysyi alkuperäisessä, 250 €:ssa.

Onneksi on vielä tällaisia palveluita tarjoavia pajoja.

Nuo isommat pajat kun joutuvat hinnoittelussaan ottamaan isommat kulunsa, hallinnointi-, kiinteistö- yms.

Muutenkin mieluimmin, jos mahdollista, suosin pienyrittäjiä, ei niillä kuitenkaan liian hyvin mene.

Vaikka nämä valitsemani korjaamot eivät edustakaan kenties halvinta mahdollista työtä, jälki on kuitenkin hintansa väärti. Hyvää kun ei halvalla saa. Pääsääntöisesti.

Esan pajalla Kirkkonummella purettiin Merivesilauhdutin ja putsattiin, tosin eipä ollut paljon putsattavaa. On ilmeisesti putsattu ainakin kertaalleen, edellisen omistajan toimesta. Sehän taas kielii siitä, että moottorista on pidetty hyvää huolta. Kannentiivisteen pettäminen ei johdu huolenpidosta. Se on kuulemma ominaisuus näissä vanhemmissa malleissa, siis ei mikään vika.

Sama operaatio tubon välijäähdyttimelle.

Sekin oli puhdas.

Myös turbo oli ”lähes”puhdas eikä väljyyttä tuntunut. Olin kyllä jo mielessäni asennoitunut, että menee vaihtoon. Onneksi ei tarvinnut.

 

 

Olin hommannut käytetyn ohjaustehostimen pumpun, ja sitä asentaessani jouduin purkamaan pakomutkan pois, jolloin huomasin siinä kiinnitetyn palkeen olevan tiensä päässä. Myös puken pää oli jo syöpynyt pahoin. Ilman tätä manööveriä, siis pumpun asennusta, emme olisi havainneet mokomaa ongelmaa. Muutamassa kesässä olisi katastrifi ollut valmis. Veneen konetila olisi voinut ajossa täyttyä pakokaasujen mukana kulkevalla merivedellä.

Onneksi VolvoPenta on tiedostanut ongelman ja siihen myydään korjaussarja.

Pakomutkaa lyhennetään 1.5 cm ja tökätään kuumuutta kestävä muhvi päähän erikoisliiman saattelemana.

Tämäkin maksoi, 70 €, joten kustannukset senkun karkaavat.

Tuossa oikean puolesessa kuvassa on se tehostajan pumppu.

Se ei meinannut mahtua paikoilleen, koska peräpeili on tehty pari senttiä paksumpi, kuin sen ”kuuluisi” olla. Joten, jouduin koloamaan sentin verran pois, että mahtui paikoilleen, Suojasin paikan maalilla, siksi tuota vihreää pumpun takana.

Lisäksi piti hankkia uudet kannen pultit. Autoihin semmoset maksaa 2-3 € kpl mutta koska kyseessä on venemoottori, niin ne olikin vähän yli 7 € kpl. Eikä niitä ole kuin 27 kpl:ta. Onneksi Pentalla pikkaisen tinkivät, joten meni ”vain” 200 €. Tiivistesarjan tilasin netistä, oli alle puolet Volvon hinnoista, silti 170 €. Ei ole halpaa lystiä.

Uudessa kannentiivisteessä on tehty merkittävä parannus. Lisätty punaista kuumuutta kestävää tiivistemassaa kriittisiin kohtiin. Tällä toivottavasti estetään meilläkin alkanut vuoto, joka oli koneen vasemmalla puolella, keulasta katsoen.

Kannen kiristys onkin sitten isojen miesten hommaa.

Olis takuulla jäänyt multa tekemättä.

Noin kolme ekaa arvoa olis vielä mennyt, mutta sit noi 90 plus 90 astetta. Esaltakin otsasuonet pullistu.

Kasaaminen meni kohtuullisen joutuisasti, mitä nyt ”arvottiin” välillä pulttien ja muttereiden paikkoja.

Savutkin saatiin otettua, jolloin tietysti tarkastettiin, ettei mikään enää vuoda.. Öljyt vaihdettiin, joten ensikesää odotelen vihellellen kotiin.

Ja jos haluu kesäfiilistelyä, mulla youtubessa ”piikasen” videoita:  https://www.youtube.com/user/repekom/videos

Tallinnan Hotellimatkat Edullisesti!
Valitse 20 hotellista. Hinnat alk. 36€/hlö. 

Veneen nosto

23.11.2018 Yleinen

Niinpä.

Oli aika nostaa Sarza talviteloille. Sain tutun nostajan, Ekbladin hoitamaan homman.

 

Oli sitten ”pikkaisen” ruuhkaa, joten jouduin odottelemaan vuoroani.

 

Lisäongelma paikalla on myöskin se, että useampi nosturi pitää mahtua samoille paikoille.

Onneksi tuossa kohdin on sentään sen verran tilaa, että muutama vene mahtuu peräjälkeen oottelemaan.

Purjeveneiden nosto on puolta hitaampaa, koskapa masto pitää ensin irroittaa ja siirtää edestä pois.

Vastakkaisella laituririlla, missä minäkin parkissa, oli tyhjää, joten sain oman ”karsinan” ihmetellä touhuja.

Isommatkin paatit nousee keposennäköisesti.

Ja onhan se hienoa katsella, kun ammattitaitoiset kuskit hoitavat hommansa. Kyllähän nuo kaikki urakoitsijat, jotka täällä Suomenojalla toimivat, osaavat.

Ja kalusto, joilla operoivat, on vimosenpäälle.

 

Pääsin sitten minäkin laiturin kupeeseen.

Oma nostajani oli vähän myöhässä. Oli kuulemma toisessa satamassa ollut jotain viivytyksiä, eli vielä pahempi ruuhka kun täällä.

Tuttu talvipaikka, johon olin pukkimme tuonut etukäteen.

Pohjan pesun otin tänäkin vuonna rannassa pyöriviltä pesureilta. Heillä on kunnolliset pesurit, omani kun tahtoo olla ”vähän” kesy tähän hommaan.

Siellä, missä ei ole uutta ”myrkkyväriä”, on näkit vallanneet tilan. Ja tietenkin myös pienempi veden virtaama noissa paikoissa helpottaa kiinnittymistä.

Pohja oli mielestäni aika puhdas, ehkä pikkaisen limaa, johtuen myös loppukauden käyttämättömyydestä.

Täytyypä miettiä keväällä, mitä teen pohjan suhteen. Kevyt vesihionta ja paikkamaalaus, perävetolaitteeseen kyllä täytyy löytää parempi mönjä kuin tuo suihkepullojuttu.

Nyt sitten pääseekin koneen kimppuun.

Mekaanikkoni, Esa, tulee huomenissa, joten purkaminen alkaa.

Tallinnan hotellimatkat - Ikaalisten Matkatoimisto

 

TT

Teneriffa 2018

21.11.2018 Yleinen

To 08.11.   Äkkilähtö

Marraskuun harmauteen kaivattiin valohoitoa. Tiistai-iltana katsottiin netistä, että Aurinkomatkat vie viikoksi Puerto de la Cruziin hintaan 350 euroa . Se valittiin. Lähtöön oli aikaa 32 tuntia.

Torstai-aamuna oli herätys klo 03:20. Koneen piti nousta klo 05:50, mutta jotain teknistä vikaa korjattiin vielä. Ei saatu kuntoon, konetta piti vaihtaa. Onneksi oltiin Finnairin kotikentällä, uusi kone saatiin nopeasti ja matkaan päästiin alle kahden tunnin viivästyksellä.

Teneriffalla oli meitä vastassa +24 asteinen aurinkoinen sää. Majoituimme hotelliin GF Noelia muutaman sadan metrin päähän uimarannasta. Huomasimme pian, että aallot olivat niin isoja, ettei kukaan uinut meressä paitsi surffarit. Hotellin katolla oli auringonottoalue ja uima-allas .

Pe 09.11.   Kaupungilla

Kävelimme keskustan lännestä itään kolmeen kertaan aina eri katuja; niinpä kaupunki tuli nopeasti tutuksi. Suomi on näillä saarilla suurvalta; ravintoloissa on suomenkieliset ruokalistat ja henkilökunta osaa suomea, Iltalehteä on myynnissä siellä sun täällä. Tässäkin kylässä majailee enemmän tai vähemmän pysyvästi 3000 suomalaista ja suomen kieltä kuulee usein kadulla.

La 10.11.   Taoro Parque

Kaupunki sijaitsee rinteessä puutarhamaisen Orotavan laakson alapäässä. Kaikkein ylimpänä kohoaa Espanjan korkein vuori Teide yli 3700 metrin korkeuteen. Teide-vuori vaikuttaa dramaattisesti saaren ilmastoon: Täällä pohjoispuolella sataa sopivasti hedelmänviljelyn tarpeisiin, mutta etelään Playa de la Americas’in puolelle eivät sateet Teiden yli pääse, ja se onkin auringonoton kannalta parempi valinta. Nyt kiipeämme ylös rinnettä Taoron puistoon. Siellä on myös yksityinen Jardin Aquatic, missä idea on sinänsä hyvä: Jyrkässä rinteessä on päällekkäisiä vesialtaita, joissa veden on tarkoitus lorista alamäkeen kukkivan puutarhan keskellä. Valitettavasti systeemi on aivan rappiolla ja paha pettymys.

Su 11.11.   Loro Parque

Saaren pakollinen käyntikohde on eläinpuisto Loro Parque. Puiston perinteinen teema ovat papukaijat , joita on satoja lajeja, mutta myös isoja elukoita kuten gorilloja löytyy. Erityisen suosittuja ovat koulutettujen vesieläinten näytökset. Tutustumme niiden aikatauluun ja kiiruhdamme miekkavalas-show’sta merileijona-show’hun ja sieltä delfiini-show’hun. Myös opetetuilla papukaijoilla on oma esityksensä, mutta sitä emme tällä kertaa saa aikatauluun sovitetuksi; olemme nähneet sen joskus 9 vuotta sitten. Isot ja häijyt miekkavalaat kastelevat katsomon alariveillä istujat kännyköineen, ja muilla katsojilla on hauskaa.

Ma 12.11.   Jumalan peukalo

Maanantai-aamu koittaa kotoisen harmaana ja sateisena, mutta me olemme vain vahingoniloisia muiden turistien puolesta, sillä itse olemme suuntaamassa pilvien yläpuolelle Teiden kansallispuistoon. Oppaanamme on Marjut, jolla saaren vakituisena asukkaana on alkuasukasoppaan oikeudet. Sadepilvi ylettyy yli kahteen kilometriin, mutta Teiden kaapelihissin ala-asemalla paistaa odotetusti aurinko. Hissi ei kuitenkaan suostu viemään meitä huipulle, sillä virkailijoiden mielestä siellä tuulee liikaa. Jatkamme siis katsomaan kansallispuiston muita nähtävyyksiä, kuten Kuningattaren kenkää ja Roques de Garcia -kalliomuodostumia.

Niistä kuuluisin on kalliotorni Jumalan peukalo, joka oli takavuosina Espanjan 1000 pesetan setelissäkin. Marjut kertoo leikkimielisen uskomuksen, että Teide-tulivuori purkautuu, jos Jumalan peukaloon koskee. Espanjalaiset ovat alkaneet pihtaamaan kivisiä luontokohteitaan: Teiden korkeimmalle huipulle, joka on vielä 160m hissin yläasemaa korkeammalla, on haettava jopa kuukausia etukäteen pääsylupa, suosittu vaellusreitti Mascan rotko on suljettu ja täälläkin tuhansien tonnien kivimöykyt on ketjuin varjeltu, etteivät turistit niitä pölli. Tämä harmittaa minua; niinpä panen merkille missä puistonvartijat vihellyspilleineen seisoskelevat ja nousen Jumalan peukalolle heille näkymättömissä olevaa rinnettä. Väännän peukaloa, mutta mitään ei tapahdu. Omatuntoni olisikin varmaan vähän kolkuttanut, jos Teide olisi ruvennut purkautumaan.

Ti 13.11.   Jardin Botanico

Tänään kiipeämme taas ylämäkeen Kasvitieteelliseen puutarhaan, joka onkin ihan käymisen arvoinen. Siellä näemme ehkä komeimman puun, minkä maailmanmatkoillamme olemme nähneet.  Puu on kuin kirkko. Illemmalla suoritamme tuloksellista vaateshoppailua.

Ke 14.11.   Anaga

Suomalaisomisteinen Xwander –firma järjestää Teneriffalla turisteille kaiken maailman ohjelmaa, muun muassa patikkaretkiä. Sellaiselle lähdemmekin suomalaisoppaiden Sinin ja Riikan johdolla. Seitsemän kilometrin reitti kulkee pohjoisella Anagan niemimaalla. Polku kulkee aluksi kuin vihreässä tunnelissa laurisilva-metsän läpi. Tällainen ekosysteemi on ikivanha ja oli olemassa jo dinosaurusten aikaan; nykyään sitä tavataan vain muutamilla Atlantin saarilla. Myöhemmin avautuvat patikoijille hienot vuorimaisemat. Matkalla nähdään vuohilauma, ja syötetään sille eväsbanaanien kuoria. Retki loppuu osittain luolaan rakennettuun ravintolaan, jossa tarjotaan muun muassa vuohen lihaa ja juustoa. Olikohan niissä häivähdys banaanin makua?

To 15.11.   Kotimatka

Saamme viimeisen kiertoajelun Puerto de la Cruzissa, kun Aurinkomatkojen bussi kerää asiakkaat hotelleilta. Moottoritie Santa Cruz’in kautta lentokentälle on ruuhkainen kuten kuulemma aina. Lento kotimaahan kestää yli 6 tuntia , eikä siltä ole onneksi mitään kerrottavaa.

 

Syksyistä tunnelmaa

10.10.2018 Yleinen

Lämpöaalto Saharasta asti (kuulemma) hellii meitä etelä-Suomalaisia. Eikä tuulikaan häirinnyt, kun Masin kanssa käytiin pyörähtämässä merellä. Ensin käytiin tyhjentämässä septitankki satamassa ja Svinöön kautta ulapalle.

Amiraalisatamassa, Soukanniemessä, oli vielä jokunen purkkari paikoillaan.

Ruska merenrannalla ei ole oikein päässyt alkamaan, meri on vielä lämmin. Ja tämä lämpöaalto ei auta yhtään ruskan tuloa rannikolle ja hyvä niin. Nautitaan nyt vaan lämmöstä.

Isolla selällä nähtiin sotalaiva, mutta en ottanut tällä kertaa siitä kuvia.

 

 

Muuten liikenne aika hiljaista.

Kiva kaarisilta Pieni Vasikksasaaresta Alholmeniin. Käsittääkseni tuo ei ole kauhian vanha, koska en ole sitä ennen hiffannut? Ei ainakaan kovin motaa vuotta, ei nimittäin näy kartoissa eikä Googlemapsin sateliittikuvissakaan.

Vielä on satamassamme paljon veneitä. Ja mihinkäs tässä kiire nostaa kun kelit tuntuu vaan paranevan.

 

Paitsi, että meidän on pakko nostaa viimeistään tänä viikonloppuna. Alkaa kansiremontti. VolvoPenta lirittää vettä kansipahvin ”petettyä”, onneksi ulkopuolelle. Voisi ehkä vielä ajaa parikin kesää, mutta on se varmempi vaihtaa, ettei sitten keskellä kesää sotkeudu öljyjen kanssa ja sitten maksaa. 

Tuossa yksityisessä laiturissa olevaa isohkoa venettä, melkeimpä laivaa, aina silloin tällöin ”luolaan”.

Tosin, loppupeleissä tuommoisen ylläpitäminen ois aika kallista puuhaa, eikä sillä pääsisi kaikkiin niihin hienoihin pieniin luonnossaariin, missä tänäkin kesänä ollaan käyty. Happamia ovat …..marjat, vai miten se oli…..

 

Kun kotiduin, käytiin Madamen kanssa lenkillä.

Heti evakkkodista lähdettyämme, kaduvarsiotos.

 

 

Niin, olemme evakossa. Meillä on kylppäriremontti menossa. Par’aikaa lattia on kuivatuksessa, joten menee tovi, ehkäpä pari-kolmeviikkoa, ennenkuin päästään takaisin. Remontoivat melkein kaikki kylppärit koko taloyhtiössä.

Madamen sisko lähti Tansaniaan, joten päästiin hänen asuntoon kukkienkastilejoiksi. 

Mutta palataampa syysloistoon.

 

Vastavaloon lenkkipoluiltamme, joita onneksemme on ihan tässä vieressämme. Puhumattakaan upeasta rantaraitistamme.

 

Hyvä on täällä lasten kulkea koulutietä alas varisseisten lehtien kahistessa ”töppösten” alla.

 

Meri on onneksi lähellä täälläkin, joten pääsee fiilistelemään, vaikka jalat tukevasti maalla onkin.

 

 

 

 

2 kk 1 nro Matkaopas-lehteä, arvo 11,90 €
 

 

 

 

Kävelijöita, useimmilla joku narunjatko mukana, silloin tällöin vastaan tulee. Tähän aikaa iltapäivästä ei ole vielä niin paljoo pyöräilijöitä, kuten viikonloppuisin, hyvät meille.

 

 

 

 

 

 

Jokunen vesilintukin oli vielä kyttäämässä, josko ilmavirtaukset sallisivat siivillenousun kohti lämpimämpää etelää.

Mutta puhtaana pitää reissuun lähteä, siksipä pieni kylpy paikallaan silloin tällöin.

Ja tietenkin sulat pitää sen jälkeen oikoi ja kuivattaa.

 

 

 

 

 

Näihin tunnelmiin, seuraavaan kertaan.

 

 

Kyllä meri on hieno,

Tallinnan Hotellimatkat Edullisesti!
Katso tarjoukset valitse sopivin! 

 

 

Larnakan Beachin kuvii

9.10.2018 Yleinen

Sain viimeinkin aikaisiksi pienen klipin uintireissustamme rannalle.

Täällä hiekka ei ole upottavaa, edes ”kuivalla”maalla, joten käveleminen on helppoa. Tuolit ja varjot on tuotu aivan veden äärelle ?? jota ihmettelin hiukan. Eikö täällä tuule koskaan? Tuulee varmasti, mutta noin sadan metrin päässä rannasta, on ”matalikko”, johon aallot murtuvat, ennen kuin saavuttavat veden ja maan yhtymäkohdan. Tämä siis oma olettamus.

Videolla näkyy pulu, jolla on ikään kuin karvasaappaat jalassaan. En ole ennen tällaiseen törmännyt. Miksiköhän meidän pohjolan lajitoverit eivät ole tajunneet kasvattaa moisia suojia itselleen. Onhan täällä sentään ”pikkasen” kylmeempää talvisin kuin tuolla Kyproksella. Pulu on saanut näyttöajan 20 sekunnin kohdilta eteen päin. Tämä oli yksipuolinen sopimus, en kysellyt lupaa….

Kuten näette, vesi on tosi kirkasta. Ja lämmintä.

Hanki äkkilähdöt edullisesti täältä!